Folks avusti Tagomo Digital Oy:tä yritysjärjestelyssä, jossa Tagomo Digital Oy osti Sanoma Media Finland Oy:n kotisivuliiketoiminnan. Yrityskaupan myötä yli 2100 yritystä siirtyy Tagomon asiakkaiksi. Kauppa vahvistaa Tagomon asemaa yhtenä Suomen suurimmista kotisivupalveluiden tarjoajista ja antaa yritykselle entistä paremmat resurssit kehittävät palveluitaan asiakkaidensa eduksi. Kaupan myötä Tagomo on solminut myös markkinointikumppanuuden Sanoman kanssa, mikä tarjoaa asiakkaille uusia mahdollisuuksia näkyvyyteen ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tagomo Digital Oy on turkulaislähtöinen, huippuosaajien tähdittämä mainostoimisto, joka rantautui Poriin vuonna 2020. Tagomo on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin panostaen vahvasti kotisivupalvelujensa kehittämiseen ja tuo mukaan tekoälyratkaisuja, joiden avulla se voi tarjota entistä tehokkaampia markkinointityökaluja yritysasiakkailleen.
Sanoma Media Finland Oy on osa Sanoma-mediakonsernia. Sanoman tunnetuimpiin medioihin kuuluvat muun muassa Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Ruutu.fi, jotka tavoittavat miljoonia suomalaisia päivittäin.
Folks onnittelee kaikkia osapuolia ja toivottaa menestystä tulevaan yhteistyöhön!
Lue lisää kaupasta Tagomon julkaisusta.
Folks toimi ruotsalaisen Consivo Group AB:n juridisena neuvonantajana, kun yhtiö osti suomalaisen Mixtec Oy:n. Yrityskauppa vahvistaa Consivo-konsernin asemaa Suomen Food Service -kanavassa.
Mixtec Oy jakelee ja markkinoi tunnettuja brändejä hotelleille, ravintoloille ja suurkeittiöille Suomessa muun muassa maitotuotteiden, kasviproteiinien ja mehujen tuotealueilla. Yritys on perustettu vuonna 1992 ja sen liikevaihto vuonna 2024 oli noin 8 miljoonaa euroa.
Consivo Group on pohjoismainen konserni, jonka toimialana on tarjota kuluttajatuotteisiin painottuvia myynnin, markkinoinnin ja jakelijaliiketoiminnan palveluita. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tukholmassa ja sen liikevaihto on n. 160 miljoonaa Ruotsin kruunua.
Folks onnittelee kaupan osapuolia!
Lue lisää kaupasta ja osapuolista Mixtec Oy:n julkaisusta.
Päivitetty: 2. helmik.
Korkein oikeus on ottanut tuoreessa ratkaisussaan (KKO:2025:13) kantaa osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen laillisuuteen. Korkein oikeus tutki tapausta, jossa yhtiökokous oli päättänyt sisällyttää yhtiöjärjestykseensä lunastusvelvollisuuslausekkeen.
Mikä on ns. perusjuridiikka päätöksen taustalla?
Osakeyhtiölaki lähtee ajatuksesta, että osakeyhtiön osake on vapaasti vaihdettavissa. Poikkeuksena tähän ovat yhtiöjärjestyksessä sallitut lunastus- ja suostumuslausekkeet. Näillä tarkoitetaan ehtoja, joilla yhtiö ja osakkeenomistajat ovat oikeutettuja lunastamaan ulkopuoliselle siirtyvän yhtiön osakkeen tai osakkeen omistaminen altistetaan yhtiön hallituksen suostumukselle. Molemmat instrumentit pyrkivät samaan asiaan eli yhtiön omistusrakenteen hallintaan.
Mistä KKO:n lausumassa tapauksessa oli kyse?
KKO lausui tapauksesta, jossa yhtiökokous oli päättänyt muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että arvopaperimarkkinalaissa määritettyjen tarjouskynnysten eli 30 % tai 50 % omistusosuuden ylittyessä osakkeenomistajalle muodostuu velvollisuus muiden osakkaiden vaatimuksesta lunastaa heidän osakkeensa. Lunastusvelvollisuuden syntyminen edellytti, että muut osakkaat tekivät vaatimuksen lunastuksesta. Tapauksen kohteena olevan yhtiön osake ei ollut julkisen kaupankäynnin kohteena.
Lunastusvelvollisuuslauseke ei ole osakeyhtiölain tuntema instrumentti, mutta korkein oikeus on jo vuonna 2005 (KKO:2005:122) ottanut kantaa lunastusvelvollisuuslausekkeeseen. Tuolloin korkein oikeus linjasi, ettei lunastusvelvollisuuslauseke kategorisesti muodosta osakeyhtiölain vastaista osakkeen hankintaa rajoittavaa ehtoa. Korkein oikeus toteaa tuoreen ratkaisun perusteluissaan, että lunastushinta on keskeinen tekijä arvioitaessa, rinnastuuko lunastusvelvollisuuslauseke osakkeiden hankintaa rajoittavaan ehtoon.
Korkeimman oikeuden arvioitavana olevassa tapauksessa kriittiseksi kysymykseksi muodostui se, että lunastusvelvollisuuden piiriin kuuluvien osakkeiden määrä saattoi olla lähes 70 % ja hinnanmääritysmekanismin takia lunastushinnaksi vahvistuu hinta, joka todennäköisesti johti ylihinnoitteluun. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutus johti korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan siihen, että lunastusvelvollisuuslauseke oli osakeyhtiölain vastainen eli kielletty vaihdannanrajoituslauseke.
Mitä ratkaisusta jää käteen?
Keväällä monen osakeyhtiön yhtiökokoukset kokoontuvat varsinaiseen yhtiökokoukseen ja asialistalla voi olla yhtiöjärjestyksen päivitystarpeita. Yhtiöjärjestyksen päivitetty sisältö on syytä käydä läpi asiantuntijan kanssa, jotta varmistutaan siitä, että yhtiöjärjestys on lain mukainen. Muistettava on, että yhtiöjärjestyksen sisältöä on monelta osin osakeyhtiölaissa rajoitettu.
Mikäli yhtiöjärjestyksen päivitys on ajankohtainen, olethan yhteydessä – autamme mielellämme.
Jediitta Tiainen
Counsel
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.