Miltä kulunut vuosi näytti lainsäädäntötrendien osalta? Yritysvastuusääntely tiukkeni niin ympäristöön kuin ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, kun taas digisääntely kehittyi tekoälyn, alustatalouden ja kyberturvallisuuden haasteiden myötä. Työmarkkinoilla tapahtui muutoksia erityisesti joustavuuden lisäämiseksi työpaikoilla. Samalla tietosuojasakot nousivat entistä näkyvämpään rooliin, mikä korostaa organisaatioiden velvollisuutta huolehtia henkilötietojen käsittelystä.
Lue alta Folksin tarkempi koonti kuluneesta vuodesta.
Yhtiöoikeudellisen sääntelyn keskiössä kestävyys ja vastuullisuus
Kuluneen vuoden teema yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä on ollut vastuullisuus. Keväällä saavutettiin EU-tason sovinto yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi tulee panna täytäntöön Suomessa kesään 2026 mennessä. Lisäksi kestävyysraportointidirektiiviin liittyvät raportointivelvollisuudet alkavat vaikuttaa jo tulevan vuoden osalta suurimpiin pörssiyhtiöihin. Vaikka molempien direktiivien pääasiallinen kohderyhmä ovat suuret yritykset, tulevat sääntelyn heijastevaikutukset näkymään todennäköisesti myös suurten yritysten alihankkijoissa, koska raportointivelvoitteet kattavat yrityksen lisäksi niiden toimitusketjua. Tämän vuoksi uudella sääntelyllä tulee todennäköisesti olemaan heijastevaikutuksia yleisiin sopimuskäytäntöihin ja esimerkiksi due diligence –tarkastuksiin, joissa tulee tunnistaa edellä tarkoitetusta sääntelystä johtuvat velvoitteet osana toimitusketjua.
Myös osakeyhtiölakia uudistettiin hallituskokoonpanoihin liittyvien vaatimusten osalta. Osakeyhtiölaki sisältää nyt raja-arvot ylittäviä pörssiyhtiöitä koskevan sukupuolikiintiön yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Tämän muutoksen ja kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanon johdosta myös pörssiyhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia päivitettiin vastaamaan sukupuolikiintiövaatimusta sekä kestävyysraportointisääntelyä.
Pörssiyhtiöitä koskeva markkinoiden väärinkäyttöasetus päivittyi joulukuun alussa. Päivityksen johdosta johtohenkilöiden liiketoimien ilmoittamisen kynnystä nostettiin Suomessa aiemmasta 5 000 eurosta 20 000 euroon.
Yrityskaupparintamaa leimaa edelleen yleisen kustannustason noususta johtuva epävarmuus, joka näkyy pitkittyneinä prosesseina. Vuoden loppua kohden on havaittavissa pientä kajoa tunnelin päässä ja toivon mukaan ensi vuonna yrityskauppojen tahti vilkastuu entiselle tasolleen.
Kohti tiukempaa digitaalista vastuullisuutta
Vuosi 2024 toi mukanaan merkittäviä edistysaskeleita EU:n digitaalisen sääntelyn kentällä. Erityisen huomion kohteena oli elokuussa voimaantullut tekoälyasetus (AI Act). Tekoälyasetus asettaa globaalisti tarkastellen ainutlaatuiset raamit tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, käyttöönotolle ja valvonnalle. Riskiperusteinen lähestymistapa määrittelee tekoälyn käytön sallittavuuden ja sovellettavat vaatimukset tekoälyjärjestelmän potentiaalisten vaikutusten perusteella.
Digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) vaikutukset laajenivat vuonna 2024, kun säädöstä alettiin alkuvuodesta soveltaa täysimääräisesti. Digipalvelusäädös on vaikuttanut laajamittaisesti digipalveluntarjoajien toimintamalleihin asettamalla velvoitteita esimerkiksi käyttäjien toimittaman sisällön moderointiin liittyen. Alkuvuodesta voimaan tuli myös datasäädös (Data Act), jonka tarkoituksena on mahdollistaa datan oikeudenmukainen jakautuminen vahvistamalla selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt dataan pääsylle ja sen käytölle.
Vuoden aikana myös kyberturvallisuus nousi entistä enemmän keskiöön NIS2-direktiivin myötä, jota sovelletaan laajasti erilaisiin toimialoihin. Vaikka NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano viivästyi, velvoitteisiin varautuminen on monessa yrityksessä jo aloitettu muun muassa riskienhallintaa, tietoturvapoikkeamien raportointia ja kyberturvallisuusstrategioita koskevien prosessien läpikäynnillä. Toisena merkittävänä kyberturvallisuussäädöksenä vuonna 2024 tuli voimaan DORA-asetus, jonka tavoitteena on suojella EU:n finanssijärjestelmää kasvavilta kyberuhilta ja vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin kriittisellä sektorilla. Finanssialan toimijoiden lisäksi DORA-asetus vaikuttaa myös ICT-palveluntarjoajiin, jotka tuottavat palveluita finanssialan toimijoille.
Vuosi 2024 osoitti, että EU:ssa sääntelyä kehitetään kiihtyvällä tahdilla vastaamaan nopeasti muuttuvaa teknologista ympäristöä. Tasapainon löytäminen tarpeettoman raskaiden velvoitteiden ja vastuullisen liiketoiminnan turvaamiseksi tarpeellisen sääntelyn välillä on osoittautunut ajoittain haastavaksi. Uuteen sääntelyyn liittyvät epäselvyydet tulevat toivottavasti lähivuosina selkeytymään, kun tulkintakäytäntöä alkaa muodostua.
Tavoitteena ketterämmät työmarkkinat
Vuosi 2024 on pitänyt sisällään useita, erityisesti kollektiivista työlainsäädäntöä koskevia muutoshankkeita. Kuluvan vuoden kevättä värittivätkin laajat poliittiset lakot eri työpaikoilla, joilla työntekijäpuoli vastusti hallituksen kaavailemia uudistuksia.
Toukokuussa tuli voimaan rajoituksia perinteiseen työtaisteluoikeuteen. Jatkossa myötätuntolakoilla, eli varsinaisen työehtosopimusriidan työntekijöitä tukevilla lakoilla ei saisi olla suhteettomia vaikutuksia kohteena olevan työnantajan liiketoimintaan. Samoin poliittisten työnseisausten kestoa rajoitettiin vuorokauteen ja muiden poliittisten työtaistelutoimien kestoa kahteen viikkoon.
Työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen laajenee myös järjestäytymättömille työpaikoille, jolloin paikallisen sopimisen joustot ovat jatkossa mahdollisia kaikilla kyseisen työehtosopimuksen velvoittamilla työpaikoilla. Uusi sääntely tuo siten yleissitovuuden nojalla työehtosopimusta soveltavat työpaikat samalle viivalle kuin liittoon kuuluvat, ja lisäksi jatkossa paikallista sopimista voitaisi hyödyntää myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa.
Myös yhteistoimintalakiin esitetään huomionarvoisia muutoksia, jotka höllentäisivät pienten ja keskisuurten työnantajien yhteistoimintavelvoitteita. Lain yleisen soveltamisalan nosto tarkoittaisi selkeitä kevennyksiä alle 50 työntekijän työpaikoille, kun esimerkiksi vuoropuhelua voitaisiin käydä nykyistä työpaikkakohtaisemmin, ja samoin muutosneuvotteluita tulisi käydä huomattavasti rajatummissa tilanteissa. Myös työvoiman vähentämistä koskevien vähimmäisneuvotteluaikojen rajaaminen puoleen nykyisistä olisi merkittävä muutos nykyiseen sääntelyyn, jonka myötä työpaikat voivat reagoida ripeämmin mahdollisiin muutostilanteisiin. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 2025 kesällä.
Kiistanalainen vientivetoinen palkkamalli etenee parhaillaan eduskunnassa. Lailla on tarkoitus säätää valtakunnan sovittelijan toimintavaltuuksista tilanteessa, jossa työmarkkinaosapuolet eivät pääse keskenään sopuun sopimuskauden palkankorotuksista. Tämä tarkoittaisi sovittelijan ehdottamien palkankorotusten sitouttamista niin sanottuun yleiseen linjaan, jossa palkankorotusten taso on melko vakiintuneesti määrittynyt isojen vientialojen palkkaratkaisujen mukaan.
Kuluneena vuonna työmarkkinakentällä on myllertänyt ja suomalaisen työelämän nykytilasta ja tulevaisuudesta on käyty laajaa poliittista keskustelua. Alkavana vuonna myöskään tuskin vältytään työmarkkinaväännöiltä, kun hallituksen lakihankkeet muun muassa henkilöperusteisen irtisanomisen osalta etenevät ja kevään työehtosopimuskierros pääsee kunnolla vauhtiin.
Tietosuojassa puhuttaa evästeet ja generatiivinen tekoäly
Tietosuojakentän vuotta 2024 on leimannut jälleen evästeiden käyttö ja kohdennettu mainonta. Suomessa Traficom on useissa päätöksissään tehnyt selväksi, että vapaaehtoisten evästeiden asettaminen edellyttää aktiivista suostumusta, joka on pystyttävä antamaan helposti jo evästebannerin ensimmäisellä ruudulla. Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on tarkastellut erityisesti suurten verkkoalustojen ”maksa tai suostu” -malleja, ja todennut, etteivät ne yleensä täytä pätevän suostumuksen vaatimuksia, jos käyttäjien annetaan valita ainoastaan kahdesta vaihtoehdosta, eli siitä, suostuvatko he henkilötietojen käsittelyyn kohdennettua mainontaa varten vai maksavatko he siitä, että heidän henkilötietojaan ei käytetä tällaiseen mainontaan. Elinkeinoelämä on kritisoinut linjausta todeten, että se jättää yksityisyydensuojan rinnalla se toisen perusoikeuden, elinkeinovapauden, huomioimatta. EDPB on julkaisemassa seuraavaksi muita kuin suuria verkkoalustoja koskevan ohjeistuksen ”maksa tai suostu” -malleihin liittyen.
Myös generatiivinen tekoäly on puhuttanut tietosuojayhteisöä. Keskeinen kysymys on ollut, mitä GDPR:n mukaista oikeusperustetta voidaan käyttää, kun käsitellään henkilötietoja tekoälymallien koulutusta varten, esim. kun tietoja crawlataan verkkosivustoilta tai sosiaalisen median palveluista. Iso-Britannin tietosuojaviranomainen ICO ja Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL ovat julkaisseet ohjeistuksia, joissa viitataan oikeutettuun etuun käsittelyperusteena edellyttäen, että tavoiteltu etu on lainmukainen, ja käsittely on tarpeen tuon laillisen tarkoituksen toteuttamiseksi, eivätkä rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäytä tavoiteltua oikeutettua etua. EPDB:n ChatGPT työryhmä ei ottanut käsittelyn oikeusperusteeseen selkeää kantaa raportissaan, mutta linjaa yleisesti oikeutettua edun käyttämistä käsittelyperusteena lokakuussa julkaistussa ohjeistuksessaan.
Tietosuojasakot eivät jääneet tänäkään vuonna vähäisiksi. Irlannin tietosuojaviranomainen antoi LinkedInille 310 MEUER sakot, sillä LinkedIn ei ollut pyytänyt käyttäjiltään pätevää suostumusta mainonnan kohdentamiseen. Hollannin tietosuojaviranomainen taas antoi Uberille 290 MEUR sakot sen siirrettyä henkilötietoja Yhdysvaltoihin ilman asianmukaista perustetta. Meta sai 91 MEUR sakot käsiteltyään käyttäjien salasanoja huolimattomasti selkokielisenä sisäisissä järjestelmissään. Komission raportti GDPR:n soveltamisesta ja toimivuudesta kertoo, että Suomessa sakkoja on annettu jäsenmaista kolmanneksi vähiten. Raportti myös nostaa esiin, että tietosuojalainsäädännön soveltamisessa on yhä havaittu hajanaisuutta EU-maiden välillä, että tulevina vuosina tulisi keskittyä lisäämään tietosuoja-asetuksen yhdenmukaista tulkintaa entisestään. Myös EU:n uuden digi- ja datasääntelyn yhtenäinen soveltaminen edellyttää viranomaisten toimivaa yhteistyötä.
Tervetuloa 2025!
Digitalisaatio ja globalisaatio haastoivat lainsäätäjiä kuluneena vuonna, ja näemme varmasti saman trendin jatkuvan myös tulevina vuosina. Tilaa Folks Fokus ja Folksin uutiskirje, niin pysyt jatkossakin kartalla keskeisistä organisaatioihin vaikuttavista muutoksista. Pääset tilaamaan uutiskirjeen täältä.
Folks toivottaa kaikille rentouttavaa joulunaikaa ja iloista uutta vuotta!
Päivitetty: 30. heinäk. 2024
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on ottanut tammikuussa 2024 julkaisemassa suosituksessaan kantaa henkilön kuvan käyttöön markkinoinnissa. Suositus viittaa erityisesti siihen, että vaikuttajamarkkinoinnissa ei aina muisteta kiinnittää riittävää huomiota henkilön kuvan käyttämiseen markkinointitarkoituksissa. Liiketapalautakunta viittaa suosituksessaan pääsääntöisesti henkilön kuvan käyttämiseen, mutta monimuotoisessa markkinoinnissa on muistettava, että henkilön voi tunnistaa kuvan lisäksi esimerkiksi äänestä.
Tarvitaanko markkinoinnissa tunnistettavalta henkilöltä aina suostumus?
Pääsääntö on kyllä: henkilön suostumus tarvitaan, mikäli hänet voidaan tunnistaa markkinoinnissa käytetystä aineistosta. Tunnistettavuus ei koske yksinomaan henkilön kuvaa, vaan tunnistettavuus voi perustua esimerkiksi henkilön ääneen tai tunnetun henkilön imitaatioon. Jos markkinointimateriaaliin sisältyy katukuvaa tai kuvaa yleisö- tai vierasjoukosta, on tällöin huolehdittava siitä, että tunnistettavat henkilöt ovat antaneet suostumuksensa materiaalin käyttämiseen.
Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin tapauksessa: korkein oikeus on oikeuskäytännössään vahvistanut lehtikustantajia koskevan poikkeuksen, jonka mukaan lehden kustantajalla on oikeus kertoa lehden sisällöstä käyttämällä lehdessä julkaistua kuvaa markkinoinnissa. Edellä tarkoitettuun markkinointikäyttöön ei tarvitse pyytää kuvassa esiintyvän henkilön suostumusta.
Keneltä tarvitaan suostumus henkilön käyttämiseen markkinoinnissa?
Suostumus tarvitaan kaikilta luonnollisilta henkilöiltä, mukaan lukien julkisuuden henkilöt ja lapset.
Kuinka välttää henkilön oikeudeton käyttö markkinoinnissa?
Dokumentoi suostumus
Ennen markkinoinnin aloittamista on ensinnäkin suositeltavaa varmistaa, että markkinointimateriaalissa esiintyvät tunnistettavat henkilöt ovat dokumentoineet suostumuksensa kuvansa tai muun materiaalin käytöstä markkinoinnissa. Liiketapalautakunta viittaa siihen, että suostumus voidaan antaa kirjallisen muodon lisäksi suullisesti tai konkludenttisesti. Näyttövaikeuksien välttämiseksi kirjallinen muoto on ehdottoman suositeltavaa.
Selvitä materiaalin alkuperä
Jotta suostumus voidaan riittävästi dokumentoida, mainostajan tulee varmistaa, mistä markkinoinnissa käytetty kuva on peräisin. Liiketapalautakunnan ohjeessa nostetaan erityisesti esiin kuvapankit, joiden käyttämisen yhteydessä on aina tarpeellista selvittää, että materiaalin tarjoaja on huolehtinut henkilöiden suostumusten keräämisestä. Mikäli kuvapankkikuvassa esiintyy henkilö eikä palveluntarjoaja ole huolehtinut suostumuksen hankkimisesta, voi suostumuksen hankkiminen jälkikäteen olla vähintäänkin haasteellista puuttuvien henkilötietojen vuoksi.
Huolehdi kirjallisen sopimuksen laadusta
Markkinointikäyttöä koskevan kirjallisen sopimuksen laatimisessa tulee olla huolellinen, jotta saadun suostumuksen rajat ovat molemmille sopimusosapuolille selvät. Liian geneerinen suostumus voi osoittautua myöhemmin ongelmalliseksi, mikäli osapuolet eivät ole ymmärtäneet sopimustekstiä samalla tavalla.
Sopimusten tärkeydestä hyvä esimerkki on 2023 otsikoissa keskustelu tapaus, jossa alusvaatebrändi ja julkisuudesta tuttu henkilö veivät tuomioistuimen ratkaistavaksi sen, oliko yhtiöllä ollut oikeus käyttää julkisuuden henkilön nimeä, kuvaa ja ääntä omassa markkinoinnissaan. Tällä hetkellä tapauksesta on olemassa käräjäoikeuden tuomio, jonka mukaisesti annettu suostumus antoi oikeuden kuvan, äänen ja nimen käyttöön markkinoinnissa brändiyhteistyösopimuksen nojalla.
Muistilista markkinointiaineistossa esiintyvien henkilöiden osalta:
Arvioi, esiintyykö markkinointimateriaalissa tunnistettavia luonnollisia henkilöitä.
Mikäli vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, hanki henkilöiltä kirjallinen suostumus materiaalin markkinointikäyttöön.
PS. Muista myös kreditoida muut materiaalin tuottajat, esimerkiksi valokuvaajat, asianmukaisesti.
Avustamme mielellämme markkinointikäyttöön liittyvien suostumusten dokumentoinnissa tai muissa markkinointiin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen Counsel jediitta.tiainen@legalfolks.fi +358 44 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 2. helmik. 2024
Kirjanpitolaki on vuodesta 2016 velvoittanut suurimmat pörssiyhtiöt julkaisemaan kestävyysraportointiaan. Eilen 28.9.2023 annettu hallituksen esitys esittää kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanemiseksi, että raportointivelvollisuus laajenisi portaittain kaikkiin pörssiyhtiöihin ja suuriin yksityisiin osakeyhtiöihin.
Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia, osakeyhtiölaki ja rikoslakia.
Tässä kirjoituksessa kuvaamme ehdotuksen pääelementtejä siitä, mitä kestävyysraportointi on ja kuka sen piiriin kuuluu.
Mitä on kestävyysraportointi?
Kestävyysraportointi tarkoittaa yrityksen velvollisuutta raportoida ympäristöä, työntekijöitä, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevaa toimintaansa. Kestävyysraportointi perustuu Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelmaan (ns. European Green Deal), jolla kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään pääsemään eroon vuoteen 2050 mennessä samalla tavoitellen kestävää talouskasvua.
Kestävyysraportointi perustuu sekä yhtiön itselleen asettamiin aikasidonnaisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen seuraamiseen että komission raportointistandardeihin.
Kestävyysraportointi ei tarkoita ainoastaan yrityksen omien kestävyystietojen keräämistä, vaan raportointivelvollisen yhtiön on kerättävä kestävyystiedot myös omista tytäryhtiöistään sekä arvoketjuunsa kuuluvista yhtiöistä. Täten ehdotettu sääntely tulee välillisesti vaikuttamaan myös muihin kuin kestävyysrapontointivelvoitteen piirissä oleviin yhtiöihin.
Komission raportointistandardit
Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa Euroopan komission antamaan kestävyysraportointistandardit raportoinnin yhdenmukaistamiseksi. Standardit kattavat ympäristölliset, sosiaaliset ja yrityshallinnolliset (corporate governance) kokonaisuudet. Komissio julkaisi raportointistandardit 31.7.2023 koostuen 12 eri raportointistandarista. Standardit sisältävät yleiset standardit ja aihekohtaiset standardit. Yleiset standardit eivät itsessään määritä raportointikohdetta, vaan raportoinnin tapaa. Aihekohtaiset raportointiteemat edellyttävät raportointia siltä osin kuin ne soveltuvat yhtiön toimintaan. Raportointivelvollinen voi todeta jonkin kokonaisuuden osalta, että aihe ei ole sille olennainen eikä tätä aihetta siten raportoida. Raportointivelvollisen tulee kuitenkin esittää perusteet, miksi jokin kokonaisuus ei ole sille olennainen. Raportointivelvollisuuden laajuus ei edellä kuvatulla tavoin ole siten vapaaehtoinen tai yhtiön päätettävissä.
Raportointistandardeissa otetaan myös kantaa siihen, miten tuotantoketjuista johtuvia kestävyysaiheita tulee raportoida. Tämä voi mahdollisesti luoda välillisesti hallinnollista taakkaa myös raportointivelvoitteen ulkopuolella oleville yrityksille osana raportointivelvollisten tuotantoketjua. Hallituksen esityksessä todetaan, että tältä osin lainsäädännön vaikutusten seuranta on olennaista, jotta välilliset vaikutukset eivät johda alinhankkijoina toimivien pienten yritysten toiminnalle kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
Digitaalisuusvaatimus
Raportointivelvollisuuteen kuuluu sisällöllisten vaatimusten lisäksi muodollisia säännöksiä. Raportoinnin vertailtavuuden vuoksi raportointi tulee toteuttaa yhdenmukaistetussa sähköisessä muodossa ja kaikki raportit tulee toimittaa keskitettyyn tiedotevarastoon.
Ketkä ovat raportointivelvollisia?
Raportointivelvollisuus laajenee nykyisistä suurista pörssiyhtiöistä kaikkiin pörssiyhtiöihin sekä suuriin osakeyhtiöihin. Hallituksen esityksen mukaisesti raportointivelvollisuuden ehdotetaan laajenevan direktiivin soveltamisalasta myös osuuskuntiin.
Suuri osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osalta päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintää kaksi seuraavista raja-arvoista:
taseen loppusumma 20.000.000 euroa;
liikevaihto 40.000.000 euroa; ja
tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Milloin kestävyysraportointivelvollisuus astuu voimaan?
Kestävyysraportointivelvollisuuden ehdotetaan astumaan voimaan portaittain. Ensimmäiset raportointivelvollisuudet alkavat 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien.
Ensimmäinen raportointivelvollisuus koskee suuria pörssiyhtiöitä, joilla on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana sekä pörssiyhtiöitä, jotka ovat emoyhtiö konsernissa, joka työllistää keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien niissä suurissa osakeyhtiöissä, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2026 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien sellaisten pörssiyhtiöiden osalta, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Huomasitko?
Hallituksen esityksessä esitetään kestävyysraportoinnin lisäksi, että tilinpäätösraportointi eli tilinpäätös ja toimintakertomus tulee jatkossa toimittaa digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitukseen.
Raportoinnin osalta on todettu, että liikesalaisuuslakia noudatetaan siinä määrin kuin se estä raportointistandardien mukaisten velvoitteiden tarkoitusten täyttymistä. Raportoinnin osalta voi nousta esiin rajanvetokysymyksiä eismerkiksi siitä, mikä on liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tuotekehitystä ja kuinka paljon tällaista työtä tulee avata raportointivelvoitteiden nojalla.
Jediitta Tiainen Counsel
jediitta.tiainen@legalfolks.fi
044 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.