Päivitetty: 1. kesäk. 2023
Osakekauppa tarkoittaa nimensä mukaisesti kauppaa, jolla ostetaan osakeyhtiön osakkeita. Osakekauppa voi koskea koko yhtiön osakantaa, jolloin yhtiön omistus siirtyy kokonaisuudessaan ostajalle. Osakekaupalla voidaan tarkoittaa myös tilannetta, jossa ostaja ostaa vain määräosuuden kohdeyhtiön osakkeista. Tällöin osa tai kaikki entisistä osakkeenomistajista jäävät omistamaan kohdeyhtiön osakkeita ja osakkeita ostanut taho tulee yhtiöön uudeksi osakkaaksi.
Mitä osakekaupassa tulee huomioida?
Osakekaupan kohteena olevien osakkeiden osuus koko yhtiön osakekannasta vaikuttaa siihen, mitä erityispiirteitä osakekaupassa tulee huomioida. Lisäksi kohdeyhtiön liiketoiminnan erityispiirteet tulee pitää mielessä osakekauppaa valmisteltaessa.
Ostettaessa kohdeyhtiön koko osakekanta, ostajan yksi suurimmista intresseistä on varmistua siitä, mitä riskejä ja vastuita kohdeyhtiöön liittyy. Ostajan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista varmistaa soveltuvin kauppakirjakirjauksin, ettei ostaja joudu kantamaan riskiä myyjän laiminlyönneistä. Oikeassa laajuudessa suoritettu yritystarkastus (due diligence) antaa työkaluja kohdeyhtiöön kohdistuvien riskien arviointiin. Vaikka vastuu yhtiön veloista ei suoraan laajene osakkeenomistajiin, on riskien oikealla kohdistamisella merkitystä osakekaupasta muodostuvan edun osalta.
Osakekaupan kohdistuessa vain osaan kohdeyhtiön osakkeista, tulee kohdeyhtiöön liittyvien riskien tunnistamisen lisäksi kiinnittää huomiota osakkaiden välisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin toisiaan ja yhtiötä kohtaan. Kun ostaja hankkii vain osan kohdeyhtiön osakkeista, kaupan ehdot riippuvat myös siitä, missä roolissa uusi osakas osallistuu yhtiön toimintaan. Mikäli osakekaupalla ei hankita koko osakekantaa, osakkaiden osalta voi olla tarkoituksenmukaista laatia osakekauppakirjan lisäksi osakassopimus, joka dokumentoi osapuolten tahtotilan yhtiön hallinnoinnista ja kehittämisestä.
Mitä osakekaupassa siirtyy?
Osakekaupan kohteena ovat osakeyhtiön osakkeet. Osakekaupalla ei siten siirretä kohdeyhtiön yksittäisiä oikeuksia tai velvollisuuksia, vaan kaikki yhtiön nimissä olevat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät osakkeiden mukana uudelle omistajalle. Mikäli kohdeyhtiön omaisuuteen kuuluu eriä, joita uusi omistaja ei halua välillisesti omistukseensa, tulee ne järjestellä pois yhtiön omaisuudesta ennen kaupan toteuttamista. Osakekauppa ei lähtökohtaisesti vaikuta kohdeyhtiön sopimuksiin, vaan ne jatkuvat voimassa entisin ehdoin, elleivät yksittäisen sopimuksen ehdot anna sopijakumppanille oikeutta päättää sopimus osakekaupan toteutumisen perusteella.
Miten osakekaupan riskit arvioidaan?
Riippumatta siitä, ollaanko ostamassa yhtiön koko osakekanta vai vain osuus kohdeyhtiön osakkeista, olennaista on tunnistaa kohdeyhtiöön liittyvät riskit. Näiden riskien kartoittaminen tapahtuu yritystarkastuksella (due diligence). Yritystarkastus käsittää tavanomaisesti juridisen, verotuksellisen ja taloudellisen tarkastuksen. Tarkastuksen laajuus riippuu kuitenkin aina kohteesta ja sen liiketoiminnan erityispiirteistä.
Myös myyjän näkökulmasta kohdeyhtiöön liittyvien riskien tunnistaminen on tärkeätä, jotta myyjä voi arvioida kauppakirjan perusteella kannettavat riskit ja niiden suuruuden.
Tarvitseeko osakekaupasta laatia kauppakirjaa?
Osakekauppakirjalla ei ole muotovaatimuksia, mutta osakekauppakirja on aina suositeltavaa laatia kirjallisesti. Osakekauppakirjalla sovitaan muun muassa kauppahinnasta ja sen perusteista, osapuolten keskinäisistä vastuista sekä muista kaupan ehdoista. Osakekauppakirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää apuna osakekauppoihin perehtynyttä asiantuntijaa.
Lue perustajaosakkaamme Antin viisi vinkkiä onnistuneeseen yrityskauppaan täältä.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen Counsel
044 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
COVID 19 -pandemia on saanut aikaan yhtiökokoussääntelyn uudistamistarpeen, sillä osakeyhtiölaki ei tällä hetkellä sääntele kattavasti etäkokouksiin liittyviä erityistilanteita. Osakeyhtiölaki mahdollistaa etäosallistumisen yhtiökokoukseen, mutta ei kokouksen pitämistä pelkästään etäyhteyksin.
Pandemian aikana yhtiökokousten järjestämistä on säännelty poikkeuslakien avulla, jolloin kokouksia on pörssiyhtiöissä voitu pitää rajoittamalla osakkeenomistajien fyysistä osallistumisoikeutta. Oikeusministeriön asettama työryhmä on esittänyt muutoksia osakeyhtiölakiin helpottaakseen korona-aikana yleistyneiden hybridikokousten tai kokonaan etäyhteyksin pidettävien yhtiökokousten järjestämistä. Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa työryhmän mietinnössä on esitetty vastaavaa sääntelyä asunto-osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin.
Hybridi- vai etäkokous?
Osakeyhtiölakiin ehdotetaan kahta uutta kokousmallia fyysisen kokouksen lisäksi:
hybridikokous, johon osakkaat voivat osallistua sekä fyysisesti kokouspaikalla että etäyhteyksin; ja
etäkokous, joka järjestetään käyttämällä osakkeenomistajien päätösvaltaa ilman fyysistä kokouspaikkaa.
Työryhmän mietinnössä todetaan, että lakiin perustuva hybridikokousten etäosallistumismahdollisuuden tarjoamisvelvollisuus tulisi rajata vain pörssiyhtiöihin. Mietinnössä esitetään, että esimerkiksi kesällä 2022 voimaantuleva laki velvoittaisi pörssiyhtiöt etäosallistumismahdollisuuden tarjoamiseen 2024 järjestettävissä yhtiökokouksissa. Kokous tulisi pitää hybridikokouksena määrävähemmistön vaatimuksesta. Yksityisissä osakeyhtiöissä hybridikokouksen järjestäminen olisi lähtökohtaisesti yhtiön hallituksen päätettävissä, ellei yhtiöjärjestys toisin määrää tai yhtiökokouksessa toisin päätetä.
Etäkokousten osalta yhtiökokous voisi työryhmän ehdotuksen mukaisesti päättää määräenemmistöpäätöksellä yhtiöjärjestyksen muutoksesta, jonka mukaisesti yhtiökokous on tai voi olla etäkokous.
Etäyhteys ja osakkeenomistajan oikeudet
Yhtiökokouksen järjestämiseen kokonaan tai osittain etäyhteydellä liittyy monia kysymyksiä osakkeenomistajien oikeuksista. Etäkokous luo myös hallinnollista kulmakerrointa erityisesti laajan omistuspohjan pörssiyhtiölle. Edellä mainituista syistä johtuen sekä yhtiökokouksia järjestävien yhtiöiden että osakkeenomistajien näkökulmasta olennaista on määrittää selvästi mm. seuraavat kysymykset:
Kenet katsotaan osallistujaksi etäkokouksessa;
Voiko annettua ennakkoääntä muuttaa ja miten käsitellään kokouksen aikana mahdollisesti muutettava päätösehdotus;
Kuinka osakkeenomistaja voi käyttää puhe- ja kyselyoikeuttaan etäyhteydellä, ja voidaanko tätä oikeutta rajoittaa; sekä
Miten tekniset ongelmat kokouksen aikana vaikuttavat kokoukseen.
Työryhmän lausuntokierrokselle lähteneessä mietinnössä esitettiin esimerkiksi:
Osakkeenomistajan ilmoittautumisen sitovuutta hybridikokouksessa;
Ennakkoäänestyksen kohteena olevan päätösehdotuksen muuttumattomuutta yhtiökokouksessa;
Kokouksen katkeaminen teknisen häiriön vuoksi oikeuttaisi puheenjohtajan keskeyttämään kokouksen ja jatkamaan kokousta kahden arkipäivän kuluessa kokouskutsun mukaisesta aloitushetkestä; ja
Muuten kuin suullisesti esitettyjä kysymyksiä voitaisiin yhdistellä ja muokata ennen kuin ne annetaan vastauksineen yhtiökokoukseen osallistuvien tiedoksi.
Lakimuutoksen eteneminen
Lausuntoaika mietintöön on päättynyt 23.1.2022, ja esityksen arvioidaan etenevän eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa 2022. Esitys annetaan kiireellisenä, ja lakimuutoksen alustava voimaantuloajankohta on heinäkuussa 2022. Seuraamme lakimuutoksen etenemistä eri kanavissamme.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen
Counsel
+358 44 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 6. kesäk. 2023
Yrittäjää kehotetaan usein laatimaan osakassopimus. Osakassopimus ei ole lain sääntelemä yhtiöoikeudellinen instrumentti eikä yhtiön julkinen asiakirja, joten tietoa osakassopimusten sisällöistä ei usein ole saatavilla. Mikä siis on osakassopimus, mitä osakassopimuksella sovitaan ja miksi se olisi hyvä laatia?
Mikä on osakassopimus?
Osakassopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka osakeyhtiön osakkeenomistajat laativat sopiakseen keskinäisistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan ja yhtiötä kohtaan. Osakassopimusta tai sen sisältöä ei ole osakeyhtiölaissa määritelty, eikä osakeyhtiölaki mainitse osakassopimusta.
Mikä siis on osakeyhtiölain ja osakassopimuksen välinen suhde?
Osakeyhtiölaki määrittää muun ohella osakeyhtiön muodollisen päätöksenteon vähimmäisvaatimukset. Osakkaat voivat osakassopimuksella sopia yhteiset pelisäännöt sille, kuinka osakeyhtiö tekee lain edellyttämät päätökset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakassopimuksessa sovitaan niistä periaatteista ja ehdoista, joita toteutetaan osakeyhtiön johtamisessa ja muussa toiminnassa.
Pelkistettynä osakassopimuksen ja osakeyhtiölain suhteen voi siis esittää seuraavasti: Osakeyhtiölaki säätelee sitä, kuinka yhtiötä koskevat päätökset tulee muodollisesti tehdä. Osakassopimuksella osakkeenomistajat voivat keskinäisesti sopia, mitä päätöksillä halutaan saavuttaa ja miten päätökset syntyvät.
Mistä osakassopimuksessa sovitaan?
Koska osakassopimuksen sisällölle ei ole laissa asetettuja vaatimuksia, sopimuksen sisältö on pitkälti osakkaiden päätettävissä. Osakassopimusta rajoittavat kuitenkin yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet, kuten kohtuullisuus, sekä pakottava lainsäädäntö.
Osakassopimuksen sisältö vaihtelee riippuen siitä, mikä on osakkeenomistajien keskinäisessä suhteessa olennaista ja mistä osakkeenomistajat haluavat osakassopimuksessa sopia. Laajasta sopimusvapaudesta huolimatta osakassopimuksissa toistuvat muutamat keskeiset teemat, joita ovat mm. osakkeiden luovuttaminen ja varojenjako.
Miksi osakassopimuksessa sovitaan osakkeiden luovuttamisesta?
Yksi tärkeimmistä osakassopimuksen funktioista on osakkeiden liikkuvuuden kontrolloiminen. Osakkeenomistajat eivät useimmiten halua osakkaaksi tahoja, joiden osakkuudesta osakkaat tai yhtiön hallitus eivät ole yhteisesti päättäneet.
Koska osakeyhtiölaki ei rajoita osakkeiden luovuttamista, osakassopimuksessa voidaan sopia eri tilanteisiin soveltuvista luovutusrajoituksista sekä kirjata nimenomaisesti ylös tahot, joille osakkeita saadaan rajoituksetta luovuttaa. Ellei osakkeiden luovuttamisesta ole laadittu yhteisiä pelisääntöjä, kolmansia osapuolia voi päätyä yhtiön osakkaiksi kontrolloimattomasti esimerkiksi yhden osakkaan tekemillä osakekaupoilla.
Yhtiön johtaminen, rahoittaminen ja varojenjako
Osakassopimuksen toinen keskeinen funktio on sopiminen yhtiön johtamisesta, rahoittamisesta ja varojenjaosta. Osakassopimuksessa sovitaan yleensä hallituksen kokoonpanosta ja päätöksenteon perusteista. Osakkaat voivat sopia esimerkiksi siitä, sovelletaanko kaikkiin päätöksiin osakeyhtiölain vähimmäisvaatimuksia vai edellyttääkö jokin päätös osakeyhtiölain vaatimuksia korkeamman ääntenenemmistön.
Osakkaat voivat sopia myös hallituksen jäsenten valintaan vaikuttavista seikoista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hallituksen jäsenten pätevyysvaatimukset tai osakkaiden oikeus nimetä oma edustajansa yhtiön hallitukseen.
Yhtiön rahoittamisesta ja osakkaille maksettavan osingon perusteista on hyvä sopia selkeästi osakassopimuksessa. Ilman erillistä asiasta sopimista osakkaille voi muodostua eriäviä näkemyksiä esimerkiksi siitä, miten yhtiön tuotot käytetään ja kenellä on vastuu yhtiön rahoittamisesta.
Mistä muusta sovitaan osakassopimuksella?
Yhtiön osakkaiden rooli yhtiössä riippuu paljon siitä, minkä kokoisesta yhtiöstä on kyse sekä siitä, millä perusteella osakas on tullut osakkaaksi. Yksi olennainen sovittava asia osakkaiden välillä on, velvoitetaanko osakkaita työskentelemään yhtiössä. Osakkaat voivat keskenään sopia esimerkiksi, että osakkaan työsopimuksen päättyessä osakkaan on luovutettava omistamansa osakkeet yhtiölle sopimuksessa määriteltyä korvausta vastaan.
Osakkaiden kesken sovitaan yleensä myös rajoitteita siihen, millaisia tehtäviä osakkaat voivat ottaa vastaan yhtiön ulkopuolella. Yhtiön ulkopuolisista tehtävistä on suositeltavaa tehdä selkeät kirjaukset sopimukseen mahdollisen kilpailukieltolausekkeen varalta.
Osakassopimuksella suojataan myös yhtiötä ja sen kilpailukyvyn säilymistä. Yhtiön kannalta keskeisimpiä suojattavia voimavaroja ovat yhtiön toimialasta riippuen mm. työntekijät, tietotaito ja muut immateriaalioikeudet. Jottei kukaan osakas hyödyntäisi yhtiön kilpailukykyä toisten osakkaiden kustannuksella, osakassopimuksessa sovitaan usein myös immateriaalioikeuksista, salassapidosta sekä kilpailu- ja houkuttelukiellosta.
Lisäksi osakassopimuksessa, kuten missä tahansa muussa sopimuksessa, sovitaan sopimuksen ehtojen rikkomisen seuraamuksista, kuten sopimussakosta.
Miksi osakassopimus kannattaa laatia?
Osakassopimuksella pyritään ehkäisemään osakkaiden välisiä riitoja. Osakassopimus kannattaa laatia aina, kun yhtiössä on enemmän kuin yksi osakkeenomistaja. Osakassopimus myös helpottaa yhtiön johtamista yhteisesti laadittujen pelisääntöjen mukaisesti.
Kirjallinen sopiminen on myös varmin tapa ehkäistä näyttöongelmat mahdollisissa riitatilanteissa. Osakassopimus toimiikin vahvana näyttönä siitä, mikä on ollut osapuolten tahto osakassopimusta laadittaessa.
Sopimuksessa sovitaan yleensä mekanismi siihen, kuinka toimitaan tilanteessa, jossa osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen yhtiötä koskevasta asiasta. Tällöin vältytään turhilta kuluilta, kun riidanratkaisumekanismi on kaikille osapuolille selvä.
Milloin osakassopimus on ajankohtaista laatia?
Osakassopimuksen laatiminen on luonnollisesti sitä helpompaa mitä vähemmän sopivia osapuolia on. Tästä syystä sopimus on hyvä laatia jo yhtiön alkuvaiheessa. Yhtiön perustamisen yhteydessä huolellisesti laadittu osakassopimus on varmin tapa välttää osakkaiden väliset riidat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat yhtiössä osakkaina yhteisesti sovituin ehdoin.
Vastaperustetussa yrityksessä esimerkiksi exit-tilanteet eivät todennäköisesti vaikuta ajankohtaisilta. Perusasioista, kuten osakkeiden luovuttamisesta, kannattaa silti aina sopia selkeästi yrityksen koosta ja kasvuvaiheesta riippumatta.
Osakassopimusta voidaan tarvittaessa muuttaa tai päivittää osakkaiden keskinäisellä sopimuksella. Päivittäminen voi olla tarpeen, mikäli yhtiön omistuspohja tai liiketoiminnan laajuus muuttuu merkittävästi. Yrityksen kasvaessa on mahdollista erottaa myös ns. pääosakassopimus ja vähemmistöosakassopimus toisistaan.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen
Counsel
+358 44 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.