Digisääntely kehittyy kovaa vauhtia, ja palveluntarjoajien on oltava jatkuvasti valppaana varmistaakseen palveluidensa lainmukaisuuden. Yksi digipalveluihin laajalti vaikuttava uudistus on digipalvelulain ja sen mukaisten saavutettavuusvaatimusten soveltamisalan laajeneminen. Aikaisemmin saavutettavuusvaatimukset ovat koskeneet lähinnä julkishallinnon palveluita ja vahvasti säänneltyjä toimialoja (kuten finanssipalveluita), mutta kesäkuusta 2025 lähtien myös useiden kuluttajille tarjottavien palveluiden on oltava saavutettavia.
Tässä artikkelissa syvennymme digipalvelulakiin.
Mistä digipalvelulaissa on kyse?
Digipalvelulaki asettaa tietyille digitaalisille palveluille vaatimuksia niiden saatavuuden, laadun, tietoturvallisuuden ja sisällön saavutettavuuden osalta. Näihin vaatimuksiin viitataan yleisesti saavutettavuusvaatimuksina tai esteettömyysvaatimuksina. Käytännössä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että jokaisella olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluja, myös mahdollisesta toimintarajoitteestaan riippumatta.
Digipalvelulaki asettaa ylätason raamit saavutettavuudelle. Tarkempia saavutettavuusvaatimuksia on kuvattu muussa sääntelyssä ja standardeissa, joista keskeisiä ovat valtioneuvoston asetus 179/2023, Eurooppalainen standardi EN 301 549, WCAG-ohjeistus ja laki sähköisen viestinnän palveluista.
Mitä palveluita saavutettavuusvaatimukset koskevat?
Jo digipalvelulain voimaantulosta vuodesta 2019 lähtien saavutettavuusvaatimukset ovat koskeneet seuraavia palveluita:
Viranomaisen digitaaliset palvelut
Julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut
Sellaiset yrityksen digitaaliset palvelut, joiden kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista viranomainen on rahoittanut vähintään 50 %
Vahvan sähköisen tunnistamisen palvelut
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen palveluntarjoajat
Luottolaitokset, maksulaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset
Soveltamisalan laajenemisen myötä myös seuraavien kuluttajille tarjottavien palveluiden on oltava saavutettavia 28.6.2025 alkaen:
Henkilöliikennepalvelut, sähkökirjat ja verkkokauppojen palvelut
Seuraavat kuluttajille tarjottavat palvelut: kuluttajaluotot, sijoituspalvelut ja niiden oheispalvelut, maksupalvelut, perusmaksutilit ja niihin liittyvät palvelut, sähköinen raha
Kuluttajille tarjottavat palvelut ja viestintäpalvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin
Mikroyritykset eivät kuitenkaan kuulu digipalvelulain soveltamisalaan, eli mikroyritysten tarjoamien digipalveluiden ei tarvitse täyttää saavutettavuusvaatimuksia. Mikroyrityksiä ovat yritykset, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai joiden vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.
Mitä yleisiä velvoitteita digipalvelulaki asettaa?
Kaikkiin digipalvelulain soveltamisalaan kuuluviin palveluihin liittyy kolme keskeistä velvoitetta.
Ensinnäkin palveluiden on täytettävä yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin EN 301 549 saavutettavuusvaatimukset. Osa vaatimuksista on määritelty tarkemmin WCAG-ohjeistuksessa.
Toiseksi palveluntarjoajan on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta ja pidettävä se helposti saatavilla verkkosivustollaan saavutettavassa muodossa. Saavutettavuusselosteen laatimisessa auttaa aluehallintoviraston julkaisema työkalu.
Kolmanneksi käyttäjillä on oltava mahdollisuus antaa saavutettavuuspalautetta, ja palautteeseen on vastattava 2 viikon kuluessa. Käyttäjä voi tehdä myös saavutettavuuskantelun tai selvityspyynnön valvovalle viranomaiselle eli aluehallintovirastolle.
Lisävaatimukset kuluttajapalveluille
Kesäkuussa 2025 soveltamisalan piiriin tuleviin kuluttajapalveluihin kohdistuu lisävelvoitteita palvelutyypin mukaan. Kaikkien kuluttajapalveluiden osalta palveluntarjoajalla on esimerkiksi yleinen velvoite antaa tietoa kuluttajapalvelun toiminnasta.
Rahoitus- ja pankkipalveluiden osalta palveluntarjoajan on varmistettava, että palvelun tarjoamista koskevat tiedot täyttävät Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2-tason.
Sähkökirjojen eli arkikielisemmin e-kirjojen osalta digipalvelulaki edellyttää saavutettavuuden varmistamista siten, että e-kirjoja voidaan käsitellä, lukea ja käyttää ja niissä voidaan navigoida.
Verkkokaupassa olevien tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on annettava tietoa, jos tuotteen tai palvelun toimittaja on toimittanut kyseiset tiedot. Perinteisesti verkkokaupoiksi miellettyjen sivustojen ohella verkkokaupalla tarkoitetaan kaikkia palveluita, joissa kuluttaja voi tehdä etämyyntisopimuksia elinkeinonharjoittajan kanssa.
Myös audiovisuaalisille sisältöpalveluille on asetettu lisävaatimuksia, jotka on kuvattu tarkemmin sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa.
Milloin vaatimuksista voidaan poiketa?
Digipalvelulaissa on tunnistettu, että joissain tapauksissa saavutettavuusvaatimuksista voi olla perusteltua poiketa. Kaikissa digipalvelulain soveltamisalaan kuuluvissa palveluissa on mahdollista poiketa vaatimuksista siinä tapauksessa, että vaatimusten toteuttaminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen. Kohtuuton rasite on pystyttävä osoittamaan ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella.
Kuluttajapalveluiden osalta digipalvelulaissa on kuvattu myös muita erityistilanteita, joissa saavutettavuusvaatimuksista voidaan poiketa. Kuluttajapalveluissa vaatimuksia ei tarvitse täyttää, jos tarjotaan vähintään yksi vaihtoehtoinen ja yhtä saavutettava käyttötapa käyttää palvelua noudattamalla toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia. Toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset on kuvattu valtioneuvoston asetuksessa 179/2023.
Kuluttajapalveluissa vaatimuksista on mahdollista poiketa myös siinä tapauksessa, että vaatimusten noudattaminen aiheuttaisi sellaisen muutoksen, jonka seurauksena palvelun perusluonne muuttuisi perustavanlaatuisesti.
Palveluntarjoajalla on velvollisuus ilmoittaa kuluttajapalveluiden poikkeamat ja puutteet viranomaiselle.
Lopuksi
Saavutettavuus on perinteisesti mielletty lähinnä julkishallintoa koskettavaksi teemaksi, joten monille saattaa tulla yllätyksenä, että ensi vuodesta alkaen myös useat yritysten tarjoamat kuluttajapalvelut on päivitettävä digipalvelulain edellyttämälle tasolle.
Yksityiskohtaisten saavutettavuusvaatimusten viidakossa navigoiminen saattaa tuoda pintaan epätoivon tunteita, mutta toisaalta palveluiden kehittäminen saavutettavalle ja helppokäyttöiselle tasolle voi lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen lisäksi parhaimmillaan lisätä palveluiden kysyntää kuluttajien keskuudessa.
Counsel
Osana Euroopan unionin uutta digisääntelyä säädettiin kokonaisuus, joka koostuu digimarkkinasäädöksestä (Digital Marketing Act, DMA) ja digipalvelusäädöksestä (Digital Services Act, DSA). Ensin mainitulla asetettiin velvoitteita suurille ydinalustapalveluille, niin kutsutuille portinvartijoille. Sen soveltaminen alkoi viime vuonna. Digipalvelusäädöksen soveltaminen puolestaan alkaa 17.2.2024. Tässä artikkelissa syvennymme siihen.
Mikä DSA?
Digipalvelusäädöksen tarkoituksena on suojata digitaalisten palvelujen käyttäjiä laittomalta sisällöltä sekä parantaa digitaalisten palvelujen avoimuutta. Sillä asetetaan muun muassa sisällön moderointia ja mainonnan avoimuutta koskevia velvoitteita, joita sovelletaan kaikkiin digitaalisia välityspalveluja tarjoaviin yrityksiin.
Mitkä palvelut kuuluvat DSA:n kohderyhmään?
DSA soveltuu laajalla kirjolla erilaisiin digitaalisiin välityspalveluihin, jotka voidaan kuvata pyramidin muodossa:
Lähde: Euroopan komissio
Välityspalvelut (Intermediary services) ovat verkkopalveluja, jotka välittävät tietoja käyttäjien pyynnöstä. Esimerkiksi internetyhteyden tarjoajat ja verkkotunnusvälittäjät kuuluvat tähän ryhmään. Kyseessä on pyramidin alataso, johon luetaan myös sen yläpuolella olevat säilytyspalvelut.
Säilytyspalvelut (Hosting services) ovat verkkopalveluja, jotka tallentavat tietoja käyttäjien pyynnöstä. Esimerkiksi verkkoisännöintipalvelut ja hakukonemainontapalvelut kuuluvat tähän ryhmään. Tähän luetaan myös pyramidissa ylempänä olevat verkkoalustat.
Verkkoalustat (Online platform) ovat verkkopalveluja, jotka tallentavat ja levittävät tietoja julkisesti saataville käyttäjien pyynnöstä. Kyseessä oleville alustoille on tyypillistä, että sekä myyjät että kuluttajat asioivat niillä. Esimerkiksi verkossa toimivat markkinapaikat ja sosiaalisen median alustat kuuluvat tähän ryhmään.
Erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet (Very large online platform) ovat verkkopalveluja, joiden toiminnassa on korostunut riski laittoman sisällön leviämiseen ja yhteiskunnallisiin riskeihin. Sen vuoksi niihin kohdistuu erityissääntöjä. Näihin palveluihin luetaan sellaiset alustat, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää unionin alueella. Kyseiset alustat on nimetty erikseen, lista löytyy Euroopan komission sivuilta.
Millaisia velvoitteita DSA asettaa?
Säädöksen velvoitteita sovelletaan portaittain kumulatiivisesti siten, että alemman tason palveluihin sovellettavat velvoitteet soveltuvat myös ylemmän tason velvoitteisiin.
Kaikilla säädöksen soveltamisalaan kuuluvilla välityspalveluilla on velvollisuus perustaa keskitetyt yhteyspisteet sekä viranomaisten että palvelun käyttäjien kanssa viestimiseen. Samoin kaikkien välityspalvelujen tulee saattaa käyttöehtonsa säädöksen vaatimusten mukaisiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sisällön moderointia koskevien menettelyjen sisällyttämistä ehtoihin. Mikro- ja pienyrityksiä lukuun ottamatta kaikille välityspalveluille asetetaan myös uusia avoimuusraportointivelvoitteita. Yrityksen on julkaistava vähintään kerran vuodessa raportti kaikesta laittomaan sisältöön liittyvästä moderoinnista.
Säilytyspalveluiden tulee edellä listattujen velvoitteiden lisäksi tarjota ilmoitusmenettely, jolla kuka tahansa voi ilmoittaa palvelussa olevasta laittomasta sisällöstä. Lisäksi palveluntarjoajan tulee mm. ilmoittaa viranomaisille rikosepäilyistä.
Verkkoalustoja koskevat velvoitteet kohdistuvat keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tällaisen palveluntarjoajan tulee edellä kuvattujen velvoitteiden lisäksi muun muassa perustaa sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä ja toteuttaa väärinkäytön vastaisia toimenpiteitä. Verkkoalustojen avoimuusraportointia koskevat myös laajemmat raportointivelvoitteet. Lisäksi näiden palvelujen tarjoajien tulee varmistaa, että alustalla julkaistut mainokset täyttävät mainontaa koskevat erityisehdot. Verkkoalustoihin lukeutuvat myös verkon markkinapaikat, joiden tulee suunnitella sivustonsa asianmukaisesti, ja saada alustaa käyttäviltä elinkeinonharjoittajilta tietyt tiedot.
Erittäin suuriin verkkoalustoihin ja hakukoneisiin kohdistuu edellä mainittujen lisäksi erityisiä velvoitteita muun muassa avoimuusraportoinnista, auditoinnista ja viranomaisyhteistyöstä.
Miten valmistautua DSA:n velvoitteisiin?
Digipalvelusäädöstä aletaan soveltaa 17.2.2024. Nyt onkin hyvä hetki varautua säädöksen velvoitteisiin. Suosittelemme aloittamaan seuraavista:
Tarkista, kuuluuko yrityksesi DSA:n soveltamisalaan
Jos kuuluu, lähde liikkeelle kaikkia välityspalveluita koskevista velvoitteista:
Perusta yhteyspisteet sekä viranomaisten että palvelun käyttäjien kanssa viestimiseen
Päivitä palvelusi käyttöehdot DSA:n mukaisiksi
Tarkista palveluasi koskevat raportointivaatimukset
Jos yritykseesi kohdistuu lisäksi säilytyspalveluja tai verkkoalustoja koskevia velvoitteita, perehdy ja valmistaudu niihin. Autamme tässä mielellämme.
Lataa laatimamme DSA-opas tutustuaksesi tarkempiin askelmerkkeihin.
Lopuksi
Digipalvelusäädöksen velvoitteet ovat monitahoinen kokonaisuus, joka voi aiheuttaa harmaan hiuksen, jos toisenkin. Toisaalta säädöksen kehyksien hyödyntäminen tarjoaa palveluntarjoajille mahdollisuuden erottua vastuullisuudella ja läpinäkyvyydellä – teemoilla, joita tämän päivän kuluttajat tutkitusti arvostavat.
Lisätietoja digipalvelusäädöksestä antaa:
Katri Aarnio
Counsel
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Kuluttajansuojalaki uudistuu vuoden 2023 alussa. Suurin osa muutoksista perustuu ns. Omnibus-direktiivin kansalliseen voimaansaattamiseen. Kokosimme alle keskeisiä muutoksia:
Puhelinmyyntiin kirjallinen jälkivahvistus
Puhelinmyynnissä otetaan käyttöön kirjallinen jälkivahvistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy tarjousta, sopimus ei sido kuluttajaa.
Kirjallisessa jälkivahvistuksessa on ilmoitettava siitä, että jos kuluttaja ei hyväksy kyseistä tarjousta pysyvällä tavalla, kuluttaja ei tule sidotuksi sopimukseen eikä hänellä ole velvollisuutta maksaa hyödykettä.
Vahvistusmenettelyn käytön laiminlyönnistä voitaisiin määrätä elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksu. Säännöstä ei sovelleta, jos kuluttaja on omasta aloitteestaan ottanut yhteyttä elinkeinonharjoittajaan tai jos elinkeinonharjoittaja on ottanut yhteyttä kuluttajaan tämän nimenomaisesta pyynnöstä.
Hinnanalennusilmoituksiin uutta sääntelyä
Tavaroiden alemarkkinoinnissa tulee jatkossa ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos puolestaan yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestävässä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Uusi alimman hinnan ilmoittamisvelvollisuus ei koske:
nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita
pelkkää hintojen vaihtelua tai hintojen laskemista, jos siihen ei liity hinnan alennusta koskevaa ilmoitusta
tilannetta, jossa omaa myyntihintaa verrataan kilpailijoiden hintoihin tai hintatasoon markkinoilla, kuten ”halvin ruokakori”
paljousalennuksia, kuten ”kaksi yhden hinnalla”
tarjouksia, joissa tietyn tavaran ostajalle luvataan toinen tavara kaupan päälle, kuten ”nojatuolin ostajalle rahi ilmaiseksi” tai ”osta lasit, saat kehykset kaupan päälle”
palveluiden markkinointia, kuten ”hiustenleikkuu – 15 %”
tavaran ja palvelun yhdistelmän markkinointia, kuten ”Öljynvaihto puoleen hintaan”, jolloin ilmoitusvelvollisuus koskee vain sitä osaa tarjouksesta, joka kohdistuu tavaran (öljy+suodatin) hinnanalennukseen
tilannetta, jossa tarjotaan kohdennettua mahdollisuutta saada alennusta jostakin tietystä tavarasta, tavararyhmästä tai koko valikoimasta, esimerkiksi alennuskoodilla, edellyttäen, että alennukset ovat kohdennettuja ja rajattuja tietylle kuluttajalle tai kuluttajaryhmälle
Uudet säännökset kuluttaja-arvosteluista
Kuluttaja-arvostelujen yhteydessä on jatkossa annettava tieto siitä, onko yritys varmistanut julkaistujen arvostelujen olevan peräisin kuluttajilta, jotka ovat oikeasti käyttäneet hyödykettä tai ostaneet sen. Lisäksi tulee kertoa, miten asia on varmistettu. Myynnin edistämiseksi on nimenomaisesti kiellettyä esittää tekaistuja kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita, ostaa kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita taikka vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja.
Verkon markkinapaikoille uusia tiedonantovelvollisuuksia
Jos sopimus tehdään verkossa toimivalla markkinapaikalla, tulee markkinapaikan tarjoajan ennen sopimuksen tekemistä kertoa kuluttajalle muun muassa se, onko myyjä ilmoituksensa mukaan elinkeinonharjoittaja vai muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, vaan esimerkiksi yksityishenkilö, tulee kertoa myös se, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta tehtyyn sopimukseen.
Peruuttamisoikeuteen tarkennuksia
Jos kyse on muusta kuin digitaalista sisältöä koskevan palvelun suorittamisesta, palvelun suorittaminen voidaan aloittaa ennen mahdollisen peruuttamisajan päättymistä edellyttäen, että kuluttaja on tehnyt tätä koskevan nimenomaisen pyynnön ja antanut hyväksyntänsä sille, että hänellä ei ole enää peruuttamisoikeutta sen jälkeen, kun elinkeinonharjoittaja on täyttänyt sopimuksen kokonaisuudessaan. Kotimyynnissä pyyntö on tehtävä pysyvällä tavalla.
Jos taa kyse on digitaalisen sisällön toimittamisesta, digitaalisen sisällön toimittaminen sähköisesti voidaan aloittaa ennen mahdollisen peruuttamisajan päättymistä, jos kuluttaja on antanut nimenomaisen ennakkosuostumuksensa siihen, että sopimuksen täyttäminen alkaa peruuttamisoikeuden voimassaoloaikana, ja antanut hyväksyntänsä sille, että hän näin menettää peruuttamisoikeutensa. Elinkeinonharjoittajan on toimitettava vahvistus kuluttajan nimenomaisesta ennakkosuostumuksesta ja hyväksynnästä.
Kotimyynnin peruuttamisoikeus koskee kuluttajaa jatkossa myös esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee ns. mittatilaustavaraa. Tämä sääntö koskee kotikäyntejä, joita kuluttaja ei itse ole pyytänyt. Toinen muutos koskee peruuttamisoikeudesta kertomista. Myyjällä on jo nykyisen lainsäädännön mukaan velvollisuus kertoa kuluttajalle ennen sopimuksen tekoa, jos peruuttamisoikeutta ei ole. Uudistuksen myötä sopimus ei sido kuluttajaa, jos myyjä laiminlyö kyseisen velvollisuutensa.
Sopimattomasta menettelystä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen
Kuluttajilla voi olla oikeus saada korvaus vahingosta, jonka yritys on aiheuttanut kuluttajalle sopimattomalla markkinoinnilla tai menettelyllä. Tällainen vahinko voi koostua esimerkiksi kuluttajalle aiheutuneista matkakuluista. Lisäksi kuluttajalla voi olla oikeus kohtuulliseen hinnanalennukseen, jos elinkeinonharjoittaja on toiminut sopimattomasti esimerkiksi markkinoimalla aggressiivisella tai harhaanjohtavalla tavalla.
Lisää muutoksia luvassa
Kuluttajansuojalaki ei tällä hetkellä sisällä säännöksiä kuluttajan oikeuksista virhe- tai viivästystilanteissa silloin, kun on kyse henkilöön kohdistuvista palveluista, kuten liikunta- ja muita hyvinvointipalveluista, elämys- ja juhlapalveluista tai ravintolapalveluista. Tätä koskeva muutosehdotus on tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä. Samalla on tarkoitus säätää vakiokorvauksesta kuluttajan peruuttaessa palvelun sekä kuluttajien oikeudesta peruuttaa palvelu pakottavien syiden, kuten äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi, joutumatta maksamaan peruutusmaksua.
Seuraamme Folksilla muutoksia aktiivisesti, ja autamme mielellämme niiden viemisessä käytäntöön.
Lisätietoja asiasta antaa:
Anna Paimela
+358401648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.