Miltä kulunut vuosi näytti lainsäädäntötrendien osalta? Yritysvastuusääntely tiukkeni niin ympäristöön kuin ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, kun taas digisääntely kehittyi tekoälyn, alustatalouden ja kyberturvallisuuden haasteiden myötä. Työmarkkinoilla tapahtui muutoksia erityisesti joustavuuden lisäämiseksi työpaikoilla. Samalla tietosuojasakot nousivat entistä näkyvämpään rooliin, mikä korostaa organisaatioiden velvollisuutta huolehtia henkilötietojen käsittelystä.
Lue alta Folksin tarkempi koonti kuluneesta vuodesta.
Yhtiöoikeudellisen sääntelyn keskiössä kestävyys ja vastuullisuus
Kuluneen vuoden teema yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä on ollut vastuullisuus. Keväällä saavutettiin EU-tason sovinto yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi tulee panna täytäntöön Suomessa kesään 2026 mennessä. Lisäksi kestävyysraportointidirektiiviin liittyvät raportointivelvollisuudet alkavat vaikuttaa jo tulevan vuoden osalta suurimpiin pörssiyhtiöihin. Vaikka molempien direktiivien pääasiallinen kohderyhmä ovat suuret yritykset, tulevat sääntelyn heijastevaikutukset näkymään todennäköisesti myös suurten yritysten alihankkijoissa, koska raportointivelvoitteet kattavat yrityksen lisäksi niiden toimitusketjua. Tämän vuoksi uudella sääntelyllä tulee todennäköisesti olemaan heijastevaikutuksia yleisiin sopimuskäytäntöihin ja esimerkiksi due diligence –tarkastuksiin, joissa tulee tunnistaa edellä tarkoitetusta sääntelystä johtuvat velvoitteet osana toimitusketjua.
Myös osakeyhtiölakia uudistettiin hallituskokoonpanoihin liittyvien vaatimusten osalta. Osakeyhtiölaki sisältää nyt raja-arvot ylittäviä pörssiyhtiöitä koskevan sukupuolikiintiön yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Tämän muutoksen ja kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanon johdosta myös pörssiyhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia päivitettiin vastaamaan sukupuolikiintiövaatimusta sekä kestävyysraportointisääntelyä.
Pörssiyhtiöitä koskeva markkinoiden väärinkäyttöasetus päivittyi joulukuun alussa. Päivityksen johdosta johtohenkilöiden liiketoimien ilmoittamisen kynnystä nostettiin Suomessa aiemmasta 5 000 eurosta 20 000 euroon.
Yrityskaupparintamaa leimaa edelleen yleisen kustannustason noususta johtuva epävarmuus, joka näkyy pitkittyneinä prosesseina. Vuoden loppua kohden on havaittavissa pientä kajoa tunnelin päässä ja toivon mukaan ensi vuonna yrityskauppojen tahti vilkastuu entiselle tasolleen.
Kohti tiukempaa digitaalista vastuullisuutta
Vuosi 2024 toi mukanaan merkittäviä edistysaskeleita EU:n digitaalisen sääntelyn kentällä. Erityisen huomion kohteena oli elokuussa voimaantullut tekoälyasetus (AI Act). Tekoälyasetus asettaa globaalisti tarkastellen ainutlaatuiset raamit tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, käyttöönotolle ja valvonnalle. Riskiperusteinen lähestymistapa määrittelee tekoälyn käytön sallittavuuden ja sovellettavat vaatimukset tekoälyjärjestelmän potentiaalisten vaikutusten perusteella.
Digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) vaikutukset laajenivat vuonna 2024, kun säädöstä alettiin alkuvuodesta soveltaa täysimääräisesti. Digipalvelusäädös on vaikuttanut laajamittaisesti digipalveluntarjoajien toimintamalleihin asettamalla velvoitteita esimerkiksi käyttäjien toimittaman sisällön moderointiin liittyen. Alkuvuodesta voimaan tuli myös datasäädös (Data Act), jonka tarkoituksena on mahdollistaa datan oikeudenmukainen jakautuminen vahvistamalla selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt dataan pääsylle ja sen käytölle.
Vuoden aikana myös kyberturvallisuus nousi entistä enemmän keskiöön NIS2-direktiivin myötä, jota sovelletaan laajasti erilaisiin toimialoihin. Vaikka NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano viivästyi, velvoitteisiin varautuminen on monessa yrityksessä jo aloitettu muun muassa riskienhallintaa, tietoturvapoikkeamien raportointia ja kyberturvallisuusstrategioita koskevien prosessien läpikäynnillä. Toisena merkittävänä kyberturvallisuussäädöksenä vuonna 2024 tuli voimaan DORA-asetus, jonka tavoitteena on suojella EU:n finanssijärjestelmää kasvavilta kyberuhilta ja vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin kriittisellä sektorilla. Finanssialan toimijoiden lisäksi DORA-asetus vaikuttaa myös ICT-palveluntarjoajiin, jotka tuottavat palveluita finanssialan toimijoille.
Vuosi 2024 osoitti, että EU:ssa sääntelyä kehitetään kiihtyvällä tahdilla vastaamaan nopeasti muuttuvaa teknologista ympäristöä. Tasapainon löytäminen tarpeettoman raskaiden velvoitteiden ja vastuullisen liiketoiminnan turvaamiseksi tarpeellisen sääntelyn välillä on osoittautunut ajoittain haastavaksi. Uuteen sääntelyyn liittyvät epäselvyydet tulevat toivottavasti lähivuosina selkeytymään, kun tulkintakäytäntöä alkaa muodostua.
Tavoitteena ketterämmät työmarkkinat
Vuosi 2024 on pitänyt sisällään useita, erityisesti kollektiivista työlainsäädäntöä koskevia muutoshankkeita. Kuluvan vuoden kevättä värittivätkin laajat poliittiset lakot eri työpaikoilla, joilla työntekijäpuoli vastusti hallituksen kaavailemia uudistuksia.
Toukokuussa tuli voimaan rajoituksia perinteiseen työtaisteluoikeuteen. Jatkossa myötätuntolakoilla, eli varsinaisen työehtosopimusriidan työntekijöitä tukevilla lakoilla ei saisi olla suhteettomia vaikutuksia kohteena olevan työnantajan liiketoimintaan. Samoin poliittisten työnseisausten kestoa rajoitettiin vuorokauteen ja muiden poliittisten työtaistelutoimien kestoa kahteen viikkoon.
Työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen laajenee myös järjestäytymättömille työpaikoille, jolloin paikallisen sopimisen joustot ovat jatkossa mahdollisia kaikilla kyseisen työehtosopimuksen velvoittamilla työpaikoilla. Uusi sääntely tuo siten yleissitovuuden nojalla työehtosopimusta soveltavat työpaikat samalle viivalle kuin liittoon kuuluvat, ja lisäksi jatkossa paikallista sopimista voitaisi hyödyntää myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa.
Myös yhteistoimintalakiin esitetään huomionarvoisia muutoksia, jotka höllentäisivät pienten ja keskisuurten työnantajien yhteistoimintavelvoitteita. Lain yleisen soveltamisalan nosto tarkoittaisi selkeitä kevennyksiä alle 50 työntekijän työpaikoille, kun esimerkiksi vuoropuhelua voitaisiin käydä nykyistä työpaikkakohtaisemmin, ja samoin muutosneuvotteluita tulisi käydä huomattavasti rajatummissa tilanteissa. Myös työvoiman vähentämistä koskevien vähimmäisneuvotteluaikojen rajaaminen puoleen nykyisistä olisi merkittävä muutos nykyiseen sääntelyyn, jonka myötä työpaikat voivat reagoida ripeämmin mahdollisiin muutostilanteisiin. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 2025 kesällä.
Kiistanalainen vientivetoinen palkkamalli etenee parhaillaan eduskunnassa. Lailla on tarkoitus säätää valtakunnan sovittelijan toimintavaltuuksista tilanteessa, jossa työmarkkinaosapuolet eivät pääse keskenään sopuun sopimuskauden palkankorotuksista. Tämä tarkoittaisi sovittelijan ehdottamien palkankorotusten sitouttamista niin sanottuun yleiseen linjaan, jossa palkankorotusten taso on melko vakiintuneesti määrittynyt isojen vientialojen palkkaratkaisujen mukaan.
Kuluneena vuonna työmarkkinakentällä on myllertänyt ja suomalaisen työelämän nykytilasta ja tulevaisuudesta on käyty laajaa poliittista keskustelua. Alkavana vuonna myöskään tuskin vältytään työmarkkinaväännöiltä, kun hallituksen lakihankkeet muun muassa henkilöperusteisen irtisanomisen osalta etenevät ja kevään työehtosopimuskierros pääsee kunnolla vauhtiin.
Tietosuojassa puhuttaa evästeet ja generatiivinen tekoäly
Tietosuojakentän vuotta 2024 on leimannut jälleen evästeiden käyttö ja kohdennettu mainonta. Suomessa Traficom on useissa päätöksissään tehnyt selväksi, että vapaaehtoisten evästeiden asettaminen edellyttää aktiivista suostumusta, joka on pystyttävä antamaan helposti jo evästebannerin ensimmäisellä ruudulla. Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on tarkastellut erityisesti suurten verkkoalustojen ”maksa tai suostu” -malleja, ja todennut, etteivät ne yleensä täytä pätevän suostumuksen vaatimuksia, jos käyttäjien annetaan valita ainoastaan kahdesta vaihtoehdosta, eli siitä, suostuvatko he henkilötietojen käsittelyyn kohdennettua mainontaa varten vai maksavatko he siitä, että heidän henkilötietojaan ei käytetä tällaiseen mainontaan. Elinkeinoelämä on kritisoinut linjausta todeten, että se jättää yksityisyydensuojan rinnalla se toisen perusoikeuden, elinkeinovapauden, huomioimatta. EDPB on julkaisemassa seuraavaksi muita kuin suuria verkkoalustoja koskevan ohjeistuksen ”maksa tai suostu” -malleihin liittyen.
Myös generatiivinen tekoäly on puhuttanut tietosuojayhteisöä. Keskeinen kysymys on ollut, mitä GDPR:n mukaista oikeusperustetta voidaan käyttää, kun käsitellään henkilötietoja tekoälymallien koulutusta varten, esim. kun tietoja crawlataan verkkosivustoilta tai sosiaalisen median palveluista. Iso-Britannin tietosuojaviranomainen ICO ja Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL ovat julkaisseet ohjeistuksia, joissa viitataan oikeutettuun etuun käsittelyperusteena edellyttäen, että tavoiteltu etu on lainmukainen, ja käsittely on tarpeen tuon laillisen tarkoituksen toteuttamiseksi, eivätkä rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäytä tavoiteltua oikeutettua etua. EPDB:n ChatGPT työryhmä ei ottanut käsittelyn oikeusperusteeseen selkeää kantaa raportissaan, mutta linjaa yleisesti oikeutettua edun käyttämistä käsittelyperusteena lokakuussa julkaistussa ohjeistuksessaan.
Tietosuojasakot eivät jääneet tänäkään vuonna vähäisiksi. Irlannin tietosuojaviranomainen antoi LinkedInille 310 MEUER sakot, sillä LinkedIn ei ollut pyytänyt käyttäjiltään pätevää suostumusta mainonnan kohdentamiseen. Hollannin tietosuojaviranomainen taas antoi Uberille 290 MEUR sakot sen siirrettyä henkilötietoja Yhdysvaltoihin ilman asianmukaista perustetta. Meta sai 91 MEUR sakot käsiteltyään käyttäjien salasanoja huolimattomasti selkokielisenä sisäisissä järjestelmissään. Komission raportti GDPR:n soveltamisesta ja toimivuudesta kertoo, että Suomessa sakkoja on annettu jäsenmaista kolmanneksi vähiten. Raportti myös nostaa esiin, että tietosuojalainsäädännön soveltamisessa on yhä havaittu hajanaisuutta EU-maiden välillä, että tulevina vuosina tulisi keskittyä lisäämään tietosuoja-asetuksen yhdenmukaista tulkintaa entisestään. Myös EU:n uuden digi- ja datasääntelyn yhtenäinen soveltaminen edellyttää viranomaisten toimivaa yhteistyötä.
Tervetuloa 2025!
Digitalisaatio ja globalisaatio haastoivat lainsäätäjiä kuluneena vuonna, ja näemme varmasti saman trendin jatkuvan myös tulevina vuosina. Tilaa Folks Fokus ja Folksin uutiskirje, niin pysyt jatkossakin kartalla keskeisistä organisaatioihin vaikuttavista muutoksista. Pääset tilaamaan uutiskirjeen täältä.
Folks toivottaa kaikille rentouttavaa joulunaikaa ja iloista uutta vuotta!
Päivitetty: 27. kesäk. 2024
Kirjoitimme kesäkuussa ChatGPT:n ja tekijänoikeuksien välisestä suhteesta. Tässä artikkelissa puolestaan tarkastellaan ChatGPT:n käyttöön liittyviä tietoturva- ja tietosuojariskejä. ChatGPT tallentaa käyttäjän keskusteluhistorian ja hyödyntää syötettyjä tietoja kehittääkseen itseään sekä ammentaakseen sisältöä tuleviin keskusteluihin. Ei siis ole yhdentekevää millaista tietoa sovellukseen syöttää.
OpenAI:n tietosuojakäytännöt kritiikin kohteena
Tekoälysovellukset – kuten ChatGPT – ovat uusia ja niiden hyödyntämää dataa kohtaan on odotetusti esitetty kritiikkiä. Huolta on herättänyt muun muassa ChatGPT:n rakentamista varten kerättyjen tietojen alkuperä. Asiasta kysyttäessä OpenAI on väittänyt datan kerätyn julkisista lähteistä, mutta tarkempaa selvitystä yhtiö ei ole suostunut antamaan. Yhdysvalloissa OpenAI:ta syytetään parhaillaan henkilötietojen varastamisesta ChatGPT:n koulutustarkoituksiin. Kesäkuussa nostetun ryhmäkanteen mukaan OpenAI olisi varastanut merkittäviä määriä amerikkalaisten henkilötietoja, kuten terveystietoja ja lapsia koskevia tietoja.
Käyttäjän omiin henkilötietoihin sekä sovellukseen syötettyihin tietoihin liittyy omat tietosuojahaasteensa. Tietosuojaselosteensa mukaan OpenAI takaa ChatGPT:n käyttäjän omia henkilötietoja koskevien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisen. Ongelmallista ehdossa on se, että OpenAI toimii EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoittamassa rekisterinpitäjän roolissa, jolloin sillä tulisi olla tietosuoja-asetuksen mukainen peruste käsitellä käyttäjän henkilötietoja. Tämä peruste jää ehdoissa epäselväksi.
Jos OpenAI:n palveluja haluaa käyttää henkilötietojen käsittelyyn tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla, se edellyttää käyttöehtojen mukaan erillisen henkilötietojen käsittelysopimuksen tekemistä OpenAI:n kanssa. Tällöin sovelluksen käyttäjä toimii rekisterinpitäjän roolissa ja OpenAI käsittelijän roolissa. Henkilötietojen käsittelysopimuksen tekeminen on kuitenkin mahdollista ainoastaan yhtiön yrityspalveluiden asiakkaille.
ChatGPT on osa OpenAI:n kuluttajapalveluja, eikä sen käyttäjillä näin ollen ole mahdollisuutta henkilötietojen suojaamiseen sopimusteitse. Tämä tulee mahdollisesti muuttumaan jatkossa, sillä yhtiö kehittää parhaillaan yrityskäyttäjille suunnattua palvelua ChatGPT Business, jota koskisivat OpenAI:n muiden yrityspalveluiden tietosuojaehdot. Toistaiseksi tällaista palvelua ei kuitenkaan ole käytettävissä eikä henkilötietoja siten tulisi käsitellä kuin OpenAI:n nykyisten yrityspalvelujen tai mahdollisesti tulevan ChatGPT Business -palvelun puitteissa. Tällä hetkellä yritykset voivat hyödyntää ChatGPT:ta vain sallimalla työntekijöidensä käyttää sovellusta kuluttajakäyttäjinä. Tästä johtuen työntekijöille on hyvä ohjeistaa, ettei henkilötietoja tule syöttää palveluun.
Kyse muustakin kuin tietosuojasta
Yritysten on keskeistä huomioida, että ChatGPT:n käyttöön liittyy tietosuojahaasteiden lisäksi muitakin riskejä. Henkilötietojen ohella yritysten intressissä on suojata liikesalaisuuksiaan. Tällaisten tietojen syöttäminen sovellukseen on riskialtista tietoturvan näkökulmasta. Tekoälyn kaltaiseen uuteen teknologiaan liittyy riski toistaiseksi tuntemattomien haavoittuvuuksien rikollisesta hyödyntämisestä sekä suojaustoimenpiteiden pettämisestä. Sovelluksessa voi olla tietoturva-aukkoja, jotka altistavat syötettävän materiaalin tietomurroille ja tietovuodoille. Vaikka OpenAI on toteuttanut tietoturvaan liittyviä toimenpiteitä, kuten tietojen anonymisointia, tietoturvariskejä ei voida täysin poissulkea, sillä tekniikka on aina jossain määrin haavoittuvaista. ChatGPT:n käyttäjän onkin syytä noudattaa varovaisuutta ja harkita huolellisesti, millaista tietoa sovellukseen syöttää.
Tietojen käyttöä koskevan kritiikin vuoksi OpenAI on hiljattain lisännyt käyttäjien toimintamahdollisuuksia tarjoamalla kattavammin tietojen käyttöä koskevia vaihtoehtoja. Käyttäjä voi nyt poistaa ChatGPT:n kanssa käymänsä keskusteluhistorian ja kieltää syöttämänsä datan käytön tekoälyn koulutustarkoituksiin. Nämä vaihtoehdot ovat tarjolla kaikille sovelluksen käyttäjille. Vaikka riski tietojen vuotamiseen ei muutosten johdosta olekaan enää yhtä merkittävä kuin aiemmin, ei sovellukseen kannata syöttää liikesalaisuuksia. Tilannetta voi olla aiheellista arvioida uudelleen, kun OpenAI julkaisee ChatGPT Business -palvelun ja sen täsmällinen sisältö käyttöehtoineen selviää.
Moni työntekijä otti heti alkuvuodesta ChatGPT:n innolla käyttöön huomioimatta erilaisten tietojen käsittelyn turvallisuutta. Useissa yrityksissä sovelluksen varomaton käyttö johtikin kevään aikana toimenpiteisiin. Eräät Wall Street -pankit sekä muut suuret yritykset kuten Samsung ja Apple kielsivät työntekijöiltään ChatGPT:n käytön. Samsung kielsi tekoälysovellusten käytön, kun selvisi, että yrityksen työntekijä oli syöttänyt liikesalaisuudeksi katsottavaa koodia ChatGPT:n alustalle. Monissa muissa yrityksissä tekoälysovellukset on puolestaan kielletty ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Näin radikaaleihin toimenpiteisiin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista ryhtyä, sillä tekoälysovellukset tarjoavat paljon mahdollisuuksia tehostaa yrityksen toimintaa. Jos niiden käyttö sallitaan, on henkilökunnalle tärkeää laatia selkeä ohjeistus sovellusten tietoturvallisesta käytöstä.
Muistilista yrityksille
Jos riskeistä huolimatta haluat kokeilla ChatGPT:n käyttöä, kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin:
Noudata yleistä varovaisuutta ja ota käyttöön OpenAI:n tarjoamia vaikutusmahdollisuuksia, jos et halua, että dataa käytetään tekoälyn koulutustarkoituksiin
Laadi henkilökunnalle selkeä ohjeistus ChatGPT:n yksityisestä käytöstä
Harkitse ChatGPT Business -palvelun käyttöönottoa, kun se tulee saataville
Jos käsittelet sovelluksessa henkilötietoja (vain yrityspalvelut), huomioi tietosuojalainsäädännön vaatimukset, kuten esimerkiksi rekisteröityjen informointi sekä mahdollinen tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi uutta teknologiaa käyttöön ottaessa
Lainsäätäjät ryhtyneet toimenpiteisiin
Yritysten ohella myös viranomaiset ja lainsäätäjät ovat huolestuneet ChatGPT:n riskeistä. Maaliskuussa tietoturvariskien olemassaolo realisoitui, kun ChatGPT:hen kohdistui tietomurto, jonka seurauksena käyttäjien keskusteluhistorian otsikoita, joidenkin keskustelujen yksittäisiä viestejä sekä käyttäjien maksutietoja vaarantui. Muitakin ChatGPT:hen liittyviä haavoittuvuuksia on ajoittain raportoitu.
Tietomurron jälkeen Italian tietosuojaviranomainen kielsi ChatGPT:n käytön. Kiellon perusteena olivat ensinnäkin tietovuodon aiheuttamat tietosuojarikkomukset, minkä lisäksi OpenAI:lla ei nähty olleen perustetta käsitellä tietoja. Yhtiö ei myöskään informoinut käyttäjiä riittävästi henkilötietojen käsittelystä tai estänyt alle 13-vuotiaiden pääsyä palveluun. Huhtikuun lopulla Italia salli sovelluksen jatkaa toimintaansa OpenAI:n ilmoitettua tiedottavansa jatkossa avoimemmin henkilötietojen käsittelyprosessistaan, varmistavansa käyttäjien iän sekä lisäävänsä käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa tietojen käyttöön.
Keskusteltuaan Italian tietosuojaviranomaisen toimista Euroopan tietosuojaneuvosto perusti ChatGPT:tä koskevan työryhmän. Sen tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja vaihtaa tietoja mahdollisista tietosuojaviranomaisten ChatGPT:hen liittyvistä toimista. Vastaavasti EU:n lainsäädäntöelimissä on keskusteltu tekoälyä koskevan lainsäädännön tarpeesta. Merkittävin edistysaskel tällä saralla on EU-parlamentissa parhaillaan käsiteltävänä oleva EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Tätä ja muita EU:n digisääntelyhankkeita käsittelemme myöhemmissä artikkeleissamme.
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. elok. 2023
Euroopan komissio hyväksyi 10.7.2023 uuden henkilötietojen suojan riittävyyttä koskevan päätöksen EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojakehyksestä (Data Privacy Framework, ”DPF”). Päätöksessä todetaan, että Yhdysvallat takaa riittävän suojan tason, joka on verrattavissa Euroopan unionin suojaan, henkilötiedoille, joita siirretään EU:sta yhdysvaltalaisille yrityksille DPF:n mukaisesti. Kauan odotettu vastaavuuspäätös tarjoaa EU:n yrityksille, jotka siirtävät henkilötietoja Yhdysvaltoihin, mekanismin transatlanttisten tiedonsiirtojensa laillistamiseksi.
Vastaavuuspäätöksen mukaan sertifioituneet yritykset, jotka noudattavat DPF:n periaatteita ja sitoutuvat tiettyihin yksityisyyden suojaa koskeviin velvoitteisiin, voivat vastaanottaa EU:n henkilötietoja ilman, että niiden tarvitsee ottaa käyttöön ylimääräisiä siirtoa koskevia suojatoimia. Ne organisaatiot, jotka ovat ylläpitäneet Privacy Shield -sertifiointia, siirtyvät automaattisesti DPF:n piiriin, mutta niiden tulee mm. tietosuojaselosteessaan vahvistaa sitoutuminen DPF:n periaatteisiin 10.10.2023 mennessä.
DPF ja kv-tiedonsiirtoja koskevat riskiarviot
Euroopan tietosuojaneuvosto (”EDPB”) vahvisti omassa tiedotteessaan, että 10.7.2023 alkaen tiedonsiirrot EU:sta organisaatioille, jotka ovat sertifioituneet DPF:n mukaisesti ja jotka sisältyvät Federal Trade Commissionin ylläpitämään luetteloon, voivat edetä tiedonsiirroissa uuden vastaavuuspäätöksen perusteella. Tällaisia siirtoja tekevien yritysten ei tarvitse turvautua mihinkään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (”GDPR”) artiklan 46 mukaisista vaihtoehtoisista siirtomekanismeista eikä toteuttaa täydentäviä suojatoimenpiteitä.
Koska DPF:iin sitoutuminen on vapaaehtoista, EDPB:n tiedotteessa selvennetään vastavuuspäätöksen vaikutusta yrityksiin, joita ei ole sertifioitu DPF:n mukaisesti. EDPB:n mukaan organisaatioiden, jotka luottavat johonkin GDPR:n 46 artiklassa säädetyistä vaihtoehtoisista siirtomekanismeista, kuten vakisopimuslausekkeisiin (Standard Contractual Clauses, ”SCC”), siirtääkseen tietoja EU:sta Yhdysvaltoihin, olisi tiedonsiirtoja koskevia riskiarviointeja laatiessaan otettava huomioon arviointi, jonka Euroopan komissio on tehnyt vastaavuuspäätöksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tapauskohtaisia riskiarviointeja DPF:iin sitoutumattomien yhdysvaltalaisten organisaatioiden osalta tulee jatkaa, mutta niitä voidaan yksinkertaistaa komission Yhdysvaltain lainsäädäntöä koskevan arvion pohjalta.
Käytännön toimenpiteet
Muuttuneen tilanteen johdosta organisaatioiden olisi suositeltavaa toteuttaa ainakin seuraavia toimenpiteitä:
tarkistaa, onko yhdysvaltalainen organisaatio, jolle henkilötietoja siirretään, listattu Federal Trade Commissionin ylläpitämään DPF-luetteloon;
arvioida tai odottaa sopijakumppanin kommunikointia siitä, korvataanko jo solmitut vakiosopimuslausekkeet viittauksella DPF:iin;
jos tiedonsiirrot perustuvat DPF:iin, päivittää tietosuojaseloste, jossa kuvataan, millä perusteella tietoja siirretään EU/ETA-alueen ulkopuolelle; ja
päivittää kv-tiedonsiirtoja koskevat riskiarviot (ns. transfer impact assessment).
Komission mukaan DPF:ssä käsitellään kaikkia Euroopan unionin tuomioistuimen Schrems II -ratkaisussa esiin tuomia huolenaiheita, kuten Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen pääsyä henkilötietoihin ja oikeussuojamekanismeja. Valinta siitä, jatketaanko tiedonsiirtoja Yhdysvaltoihin vakiosopimuslausekkeisiin vai DPF:ään perustuen, ei välttämättä kuitenkaan ole helppo. Koska Max Schremsin edustama nyob-organisaatio on jo ilmoittanut haastavansa päätöksen ja Schrems III -ratkaisu on todennäköisesti odotettavissa joidenkin vuosien kuluessa, voi jo solmittuihin vakiosopimuslausekkeisiin nojautuminen osoittautua kestävämmäksi ratkaisuksi.
Lisätietoja asiasta antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.