Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Yksi ilmoitusvelvollisen keskeisistä velvollisuuksista on selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus. Rahanpesulain soveltamisalan piiriin kuuluvan yrityksen tulee tuntea asiakkaansa ja se tarkoittaa muun muassa asiakkaan normaalin liiketoiminnan tuntemista. Kun tiedetään millaista asiakkaan toiminta on normaalisti, kyetään poikkeavuudet havaitsemaan helpommin.
Tiivistettynä tämä tarkoittaa sitä, että selonottovelvollisuuden mukaan asiakkaan tavanomaisesta poikkeavat liiketoimet ja niiden tarkoitus tulee aina selvittää. Mikäli selvityksen jälkeenkin liiketoimi vaikuttaa epäilyttävältä, ilmoitusvelvollisen täytyy ilmoittaa asiasta rahanpesun selvittelykeskukselle.
Selonottovelvollisuus
Ilmoitusvelvollisen tulee toiminnassaan ja osana asiakkaan tuntemisen prosesseja seurata asiakassuhteiden kehitystä sekä palveluiden käyttöä ja laajuutta. Riskiarvion tulisi olla luomassa pohjaa liiketoiminnan riskien järjestämisessä ja sen avulla asiakasryhmiä olisi mahdollista esimerkiksi riskiluokitella ja suhteuttaa prosessit havaittujen riskien mukaisesti eri asiakkaisiin.
Kun tunnetaan asiakkaan normaali toiminta, havaitaan todennäköisemmin tavanomaisesta poikkeavat tai epäilyttävät liiketoimet. Mikäli tällaista toimintaa havaitaan, on selvitettävä liiketoimen tarkoitusta ja perusteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalta tiedustellaan lisätietoja ja esimerkiksi dokumentaatiota kyseessä olevasta liiketoimesta. Saatujen selvitysten perusteella ilmoitusvelvollisen tulee harkita, onko aiheellista tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Tavanomaisesta poikkeava liiketoimi vaihtelee toimialoista ja asiakkaista riippuen, mutta yleensä liiketoimien lisäselvitys on tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
liiketoimi poikkeaa tavanomaisesta asiakkaan käyttäytymisestä suuruudeltaan tai rakenteeltaan, esimerkiksi yksittäinen transaktio on huomattavan suuri asiakkaan liikevaihtoon suhteutettuna
liiketoimella ei ole ilmeisestä taloudellista tarkoitusta, esimerkiksi suuri tilaus toimialalta, joka ei kuulu yrityksen normaaliin liiketoimintaan tai kyseessä on tuottamaton liiketoimi
liiketoimi on poikkeava asiakkaan toimialalla
liiketoimi ei sovi yhteen asiakkaan liiketoiminnan tai taloudellisen tilanteen kanssa.
Ilmoituksen tekeminen
Ilmoitusvelvollisen tulee tehdä ilmoitus viipymättä, jotta viranomainen voi puuttua tapahtumiin mahdollisimman nopeasti eikä esimerkiksi varoja saada siirrettyä eteenpäin. Tarvittaessa liiketoimi on keskeytettävä lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimen toteuttamisesta. Mikäli liiketoimea ei voida jättää kesken tai keskeyttäminen/kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen tosiasiallisen edunsaajan selvittämistä, voidaan liiketoimi kuitenkin suorittaa loppuun.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä tilanteita, joissa havaitaan epäilyttävää tai tavanomaisesta poikkeavaa ja se voi liittyä asiakkuuteen, asiakkaan liiketoimintaan, varojen alkuperään tai käyttötarkoitukseen.
Ilmoitus ei ole rikosilmoitus
Rahanpesun selvittelykeskukseen tehty rahanpesuilmoitus ei ole rikosilmoitus eikä ilmoitusvelvollisen tarvitse tuntea rikollisten tekojen tunnusmerkistöjä. Tärkeää on pyrkiä havaitsemaan epäilyttävä toiminta ja ilmoittamaan siitä matalalla kynnyksellä viranomaiselle lisätutkintaa ajatellen. Riittää, että ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaansa toiminnassa jotakin epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa eikä selonottovelvollisuuden mukainen toiminta auta vähentämään epäilyksiä riittävästi.
Mikäli havainto epäilyttävästä liiketoiminnasta tehdään vasta myöhemmin, tulee ilmoitus tehdä huolimatta siitä, onko asiakkuus perustettu, siitä kieltäydytty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty.
Milloin ilmoitus tulee tehdä?
Ilmoitus tulee tehdä vähintään seuraavissa tilanteissa:
liiketoimi vaikuttaa annettujen selvitystenkin jälkeen epäilyttävältä
asiakas on halutun antamaan pyydettyjä selvityksiä
epäilyttävä liiketoimi havaitaan jälkeenpäin
liiketoimi toteutetaan, koska kieltäytyminen vaikeuttaisi asian selvittämisestä
liiketoimen toteuttamisesta kieltäydytään
Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sen kohteena olevalle asiakkaalle eikä pääsääntöisesti myöskään ilmoitusvelvollisen muulle henkilökunnalle. Työnantajan tulee lain mukaan myös suojella ilmoituksen tehnyttä työntekijää.
Ovatko yrityksesi sisäiset prosessit asianmukaiset, jotta tavanomaisesta poikkeavat tai epäilyttävät liiketoimet voidaan havaita? Tai arveluttaako ilmoituksen tekemiseen liittyvä prosessi? Autamme mielellämme myös sisäisten prosessien kehittämisessä!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Edellisessä artikkelissa kävimme läpi ilmoitusvelvollisia ja lain asettamia velvollisuuksia. Tässä kirjoituksessa perehdymme tarkemmin asiakkaan tuntemiseen. Jos ilmoitusvelvollisuus herättää kysymyksiä, palaa edelliseen artikkeliin.
Kun Googleen kirjoittaa asiakkaan tunteminen, hakutuloksiin ilmestyy monen sivun verran osumia pankki- ja rahoituslaitosten sivustoilta Miksi pankki kysyy –teemalla, ja toisaalta myös aiheeseen liittyvinä hakuina Onko pankin kyselyyn pakko vastata? -kysymyksiä.
Finanssialan toimijoiden osalta asiakkaan tunteminen on puhuttanut jo vuosien ajan ja samalla aiheuttanut myös tyytymättömiä asiakkaita. Selkeästi vähemmälle huomiolle on jäänyt muiden rahanpesulain tarkoittamien ilmoitusvelvollisten velvollisuus tuntea asiakkaansa, vaikka se on yksi tärkeimmistä velvoitteista.
Ilmoitusvelvollisen tulee tietää, kenen kanssa asioidaan ja millaista asiakkaan normaali toiminta on.
Keskeiset velvollisuudet
Asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen
Asiakkaan edustajan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen
Tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen ja tarvittaessa henkilöllisyyden todentaminen
Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön tunnistaminen
Tuntemistiedot, tietojen hankkiminen asiakkaan toiminnasta, tämän liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteista palvelun tai tuotteen käyttämiselle
Tuntemistietojen säilyttäminen
Näiden velvollisuuksien toteuttamisen osalta on keskeistä arvioida riskiperusteisesti, minkälaisia toimia asiakassuhteeseen tulee toteuttaa ja liittyykö asiakkuuteen esimerkiksi vaatimus soveltaa tehostettuja tuntemistoimia.
Jos ilmoitusvelvollinen ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi säädettyjä velvollisuuksia, ei asiakassuhdetta saa aloittaa tai suorittaa liiketoimea. Sen on myös tunnettava asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. Asiakkaan tunteminen edellyttää myös, että palveluntarjoaja tietää, kenen toimeksiannosta ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen
Ilmoitusvelvollisen on varmistuttava asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä eikä lain tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta saa olla anonyymeja tai tekaistuilla nimillä olevia asiakkuuksia.
Asiakkaan tunnistamisella tarkoitetaan asiakkaan henkilöllisyyden selvittämistä asiakkaan antamien tietojen perusteella. Henkilöllisyys voidaan selvittää esimerkiksi virkatodistuksesta tai yksinkertaisimmillaan tiedustelemalla asiakkaan nimeä.
Henkilöllisyyden todentamisella tarkoitetaan asiakkaan henkilöllisyyden varmistamista luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevien asiakirjojen tai tietojen perusteella.
Asiakas on tunnistettava ja tämän henkilöllisyys on todennettava esimerkiksi
aina vakituista asiakassuhdetta perustettaessa;
muiden kuin vakituisten asiakkaiden osalta silloin, kun suoritettavan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien toimenpiteiden suuruus on yhteensä vähintään 10 000 euroa;
kun tavaroiden myynnistä käteisellä suoritettavan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien liiketoimien suuruus on vähintään 10 000 euroa ja kysymyksessä on satunnainen asiakkuus;
aina silloin, jos kyse on epäilyttävästä liiketoimesta tai jos ilmoitusvelvollinen epäilee liiketoimeen sisältyvien varojen tai muun omaisuuden laillista alkuperää taikka niitä käytettävän terrorismin rahoittamiseen tai sen rangaistavaan yritykseen; tai
aina silloin, jos ilmoitusvelvollinen epäilee aiemmin todennetun asiakkaan henkilöllisyyden todentamistietojen luotettavuutta tai riittävyyttä.
Edustajan toimiessa asiakkaan lukuun, ilmoitusvelvollisen tulee tunnistaa ja todentaa myös edustajan henkilöllisyys sekä varmistaa edustajan oikeus toimia asiakkaan puolesta.
Tosiasiallinen edunsaaja
Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä, joka omistuksensa, äänioikeutensa tai muun perusteen kautta käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä.
Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava ja pidettävä yllä riittäviä, tarkkoja ja ajantasaisia tietoja asiakkaan tosiasiallisista edunsaajista ja tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys.
Yhteisön tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka viime kädessä:
omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 prosentin osuuden oikeushenkilön osakkeista tai muuten omistaa vastaavan osuuden oikeushenkilöstä;
käyttää suoraan tai välillisesti suurempaa kuin 25 prosentin osuutta oikeushenkilön äänioikeuksista, ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin; tai
käyttää muulla tavoin tosiasiallisesti määräysvaltaa oikeushenkilössä.
Osoituksena suorasta omistuksesta pidetään sitä, että luonnollisella henkilöllä on suurempi kuin 25 prosentin omistusosuus tarkasteltavasta oikeushenkilöstä.
Osoituksena välillisestä omistuksesta pidetään sitä, että
oikeushenkilöllä, jossa yksi tai useampi luonnollinen henkilö käyttää itsenäistä päätösvaltaa, on suurempi kuin 25 prosentin omistusosuus tai suurempi kuin 25 prosentin osuus äänioikeuksista tarkasteltavasta oikeushenkilöstä; tai
luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jossa luonnollinen henkilö käyttää itsenäistä päätösvaltaa, on omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin perustuva oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä tarkasteltavan oikeushenkilön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä.
Jos tosiasiallista edunsaajaa ei pystytä tunnistamaan tai edellä kerrotut edellytykset eivät täyty, tosiasiallisina edunsaajina pidetään yrityksen oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.
Tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisvelvollisuus luo läpinäkyvyyttä, joka on tärkeä keino rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistyössä. Ilmoitusvelvollisen tulee pitää kirjaa tosiasiallista edunsaajaa koskevista tunnistamistoimenpiteistä. Tunnistamistoimien arviointia helpottaa useimpien yhteisöjen velvollisuus tehdä PRH:lle edunsaajailmoitus.
Jos tosiasiallista edunsaajaa ei pystytä tunnistamaan ja tarvittaessa todentamaan tämän henkilöllisyyttä, on asiakassuhde lopetettava ja tehtävä tarvittaessa ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
PEP - Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö
Laki on asettanut erityisiä tehostetun tuntemisen velvollisuuksia koskien henkilöitä, jotka ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia, sekä näiden henkilöiden perheenjäseniä ja yhtiökumppaneita.
Henkilöä on pidettävä poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä (PEP- politically exposed person), jos hän toimii tai on toiminut julkisessa tehtävässä:
valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä;
parlamentin jäsenenä;
poliittisten puolueiden johtoelinten jäsenenä;
ylimpien tuomioistuinten, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta;
tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä;
keskuspankin johtokunnan jäsenenä;
suurlähettiläänä tai asiainhoitajana;
puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina;
valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenenä; tai
kansainvälisten yhteisöjen johtajana, varajohtajana ja hallituksen jäsenenä.
PEP:n perheenjäsenillä tarkoitetaan:
aviopuolisoa tai kumppania, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon;
lapsia ja heidän aviopuolisojaan tai edellä tarkoitettua kumppania; ja
vanhempia;
PEP:n yhtiökumppanilla taas tarkoitetaan
kaikkia luonnollisia henkilöitä, joiden tiedetään olevan yhteisöjen, elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yhteisomistajia ja edunsaajia tai joilla tiedetään olevan mikä tahansa muu läheinen liikesuhde poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön kanssa; ja
kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sellaisten yhteisöjen, elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eduksi, todellisia yksinomistajia ja edunsaajia
Tuntemistiedot ja niiden säilyttäminen
Lain mukaan ilmoitusvelvollisen on pidettävä kaikki asiakkaan tuntemista ja liiketoimia koskevat asiakirjat ja tiedot ajantasaisina ja olennaisina. Vakituisen asiakassuhteen päättymisen jälkeen tiedot on säilytettävä luotettavalla tavalla viiden vuoden ajan ja jos kyseessä on satunnainen liiketoimi, asiakkaan tuntemista koskevat tiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan liiketoimen suorittamisesta.
Asiakkaan tuntemistiedoista on säilytettävä:
nimi, syntymäaika, henkilötunnus ja osoite;
edustajana toimivan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus;
oikeushenkilön täydellinen nimi, rekisterinumero, rekisteröimispäivä ja rekisteriviranomainen sekä tarvittaessa yhtiöjärjestys;
oikeushenkilön hallituksen tai vastaavan päättävän elimen jäsenten täydelliset nimet, syntymäajat ja kansalaisuudet
oikeushenkilön toimiala;
tosiasiallisen edunsaajan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus;
henkilöllisyyden todentamisessa käytetyn asiakirjan nimi, numero tai muu tunnistetieto ja myöntäjä taikka kopio asiakirjasta tai jos asiakas on etätunnistettu, tiedot todentamisessa käytetystä menettelystä tai lähteistä;
tiedot asiakkaan toiminnasta, liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, taloudellisesta asemasta, perusteet liiketoimen, palvelun tai tuotteen käytölle ja tiedot varojen alkuperästä sekä muut mahdolliset tarpeelliset tiedot; ja
selonottovelvollisuuden ja poliittisesti vaikutusvaltaiseen henkilöön liittyvän tehostetun tuntemisvelvollisuuden täyttämiseksi hankitut välttämättömät tiedot
Asiakkaan tuntemistietoja tai muita henkilötietoja, jotka on hankittu ainoastaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja paljastamiseksi, ei saa käyttää tarkoitukseen, joka on yhteen sopimaton näiden tarkoitusten kanssa.
Asiakkaan tuntemiseen liittyy myös velvollisuus varmistaa, ettei liiketoimeen liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä.
Riskiperusteinen asiakkaan tunteminen
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen perustuu ilmoitusvelvollisessa yhteisössä rahanpesun riskiarvioon. Ilmoitusvelvollisen on arvioitava asiakassuhteeseen liittyviä riskejä riskiperusteisesti ja tarvittaessa luotava tehostetun tuntemisen toimia. Riskejä arvioidessa on otettava huomioon muun muassa jo olemassa oleviin asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin sekä uusiin, kehitettäviin ja jo olemassa oleviin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimiin sekä jakelukanaviin ja teknologioihin liittyvät riskit.
Ilmoitusvelvollinen saa noudattaa asiakkaan tuntemisen toimenpiteissä yksinkertaistettua menettelyä, jos arvioi riskiarvion perusteella, että asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy vähäinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Tällöinkin asiakassuhteeseen liittyy velvollisuus seurata asiakassuhdetta, jotta tavanomaisesta poikkeavat liiketoimet havaitaan ja muita rahanpesulain säännöksiä tulee edelleen soveltaa.
Lain mukaan ilmoitusvelvollisen on sovellettava asiakkaan tuntemisen toimenpiteissä tehostettua menettelyä, jos riskiarvion perusteella ilmoitusvelvollinen arvioi asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen kohdistuu tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski tai asiakkaalla on liittymäkohta tiettyihin riskivaltioihin. Tehostettu tuntemisvelvollisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaaseen, tämän liiketoimintaan ja liiketoimiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkkejä tehostetun tuntemisen toimista on tuntemistietojen ajantasaisuuden varmistaminen lyhyemmällä syklillä, kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden liiketoimiin tai selvitetään varojen alkuperää matalammalla kynnyksellä. Poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin liittyy lain mukainen velvollisuus noudattaa tehostettua asiakkaan tuntemismenettelyä.
Asiakkaan tuntemiseen liittyviä riskitekijöitä
Kuten aiemmin tässä kirjoituksessa on kerrottu, asiakkaan tuntemisen toimenpiteet perustuvat riskiperusteiseen arviointiin. Ilmoitusvelvollisen toimien pohjana on riskiarvio, jossa tulee riittävän kattavasti arvioida kyseisen yrityksen toimintaan ja asiakaskuntaan liittyviä riskejä. Näiden havaittujen riskien pohjalta kyetään mitoittamaan asiakassuhteisiin liittyvät menettelytavat riittävällä tavalla.
Asiakkaan tuntemisen osalta on havaittu muun muassa seuraavia riskitekijöitä:
Asiakas kieltäytyy henkilöllisyyden todentamisesta
Asiakkaan antamat tiedot ovat ristiriidassa asiakastietojen tai asiakaskäyttäytymisen kanssa
Asiakkaan tuntemiseksi vaadittavat asiakirjat ja selvitykset ovat puutteellisia
Asiakkaan toiminnassa ja omistusrakenteissa on epäselvyyksiä tai rakenteiden selvittäminen on monimutkaista ja vaikeaa
Asiakkaana olevan yhtiön vastuuhenkilöt/johto vaihtuu usein
Asiakkaan suorittama liiketoimi ei vastaa asiakkaan taloudellista tilannetta
Asiakas tekee taloudellisesti kannattamattomia tai muutoin epärationaalisia liiketoimia
Asiakkaan tuntemisen toimenpiteet ovat lopulta kuitenkin suhteellisen yksinkertaisesti toteutettavia menettelytapoja.
Artikkelisarjan seuraavat osat koskevat riskiarviota sekä selonotto- ja ilmoitusvelvollisuutta. Molemmat ovat hyvin tärkeä osa asiakkaan tuntemista, sillä asiakkaan tuntemisen menettelytavat pohjautuvat riskiarvioon ja selonottovelvollisuus taas tarkoittaa asiakkaan toiminnan tuntemista läpi asiakkuuden. Pysy siis kuulolla!
Heräsikö aiheeseen liittyen kysymyksiä? Annamme mielellämme lisätietoja edellä selostetuista velvollisuuksista ja niiden perusteella suoritettavista toimenpiteistä. Kysy lisää:
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Rahanpesulla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, jossa rikollisesta tai laittomasta alkuperästä olevan rahan tai omaisuuden alkuperä pyritään häivyttämään, jotta se näyttäisi laillisesti hankitulta. Rahanpesu on tietoista rikollista toimintaa ja siihen voi syyllistyä esimerkiksi ottamalla vastaan, käyttämällä tai välittämällä rikoksella hankittua omaisuutta, tarkoituksena hankkia hyötyä tai häivyttää omaisuuden rikollinen alkuperä.
Terrorismin rahoituksella tarkoitetaan laillista tai laitonta alkuperää olevien varojen antamista, hankkimista tai keräämistä terroristiseen tarkoitukseen.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä keskeistä on muun muassa lainsäädäntö, lakien noudattaminen, täytäntöönpano ja valvonta, talouspakotteet sekä kansainvälinen yhteistyö. Molempia kokonaisuuksia säädellään laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, joka on vuodelta 2017. Lainsäädännöllä varmistetaan, että estämistyössä voidaan käyttää asianmukaisia ja riittäviä toimia. Laki määrittelee toimijat, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan eli ilmoitusvelvolliset ja samalla laki asettaa ilmoitusvelvolliselle velvollisuuksia ja säätää tietyistä menettelyistä ja toimintatavoista.
Onko yritykseni ilmoitusvelvollinen?
Moni mieltää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistyön lähinnä pankkeihin ja finanssialalle. Tosiasiassa rahanpesun torjunnan kannalta avainasemassa ovat hyvin monilla eri toimialoilla toimivat yhteisöt, joiden katsotaan voivan tunnistaa toiminnassaan rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä tai joita voidaan arvioida käytettävän hyväksi näihin tarkoituksiin.
Lain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat perinteisten finanssialan toimijoiden lisäksi esimerkiksi kirjanpitäjät, panttilainauslaitokset, kiinteistön- ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeet ja perintätoimistot. Tietyille toimialoille ilmoitusvelvollisuus muodostuu vain laissa määriteltyjen kriteerien täyttyessä: esimerkiksi oikeudellisia palveluita tarjoavat ovat ilmoitusvelvollisia siltä osin kuin toimitaan asiakkaan puolesta tai lukuun tiettyjen toimeksiantojen osalta. Näitä ovat muun muassa liiketoimintayksikköjen ostamiseen tai myyntiin liittyvien liiketoimien suunnittelu tai suorittaminen. Samoin esimerkiksi taide-esineiden myyjillä ja tavarakauppiailla ilmoitusvelvollisuus syntyy siltä osin kun maksetaan tai otetaan vastaan yksittäisenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina vähintään 10 000 euroa.
Tällä hetkellä ongelmana voi kuitenkin olla myös se, että ilmoitusvelvolliset eivät ymmärrä olevansa kyseisen lainsäädännön piirissä tai täyttävät lain velvollisuudet hyvin puutteellisesti. Viranomaiset suorittavat jatkuvasti valvontatoimia ja esimerkiksi 2020 aluehallintaviraston kirjanpitäjiin kohdistuneessa valvontakampanjassa havaittiin, että yli puolet kirjanpitoa tarjoavista toimijoista ei ollut laatinut riskiarviota.
Aluehallintoviraston sivuilla voit testata, onko yrityksesi mahdollisesti ilmoitusvelvollinen. Testiin pääset tästä.
Rahanpesulaissa säädettävät velvollisuudet
Laki asettaa useita velvollisuuksia ilmoitusvelvollisille. Näiden velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomuksista valvontaviranomainen voi määrätä rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun.
Riskiarvio
Rahanpesulaki lähtee riskiperusteisesta toimintatavasta. Ilmoitusvelvollisen on laadittava riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan luonne, koko ja laajuus.
Riskiarvion tarkoituksena on saada kukin ilmoitusvelvollinen ymmärtämään, miksi sen toiminta kuuluu rahanpesulain piiriin. Kun riskit on arvioitu, ilmoitusvelvollinen kykenee mitoittamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen toimenpiteet riittävällä tavalla: se auttaa suunnittelemaan toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonnan niin, että ne ovat oikeassa suhteessa yrityksen toimintaan kohdistuvaan riskiin nähden.
Asiakkaan tunteminen
Ilmoitusvelvollisen tulee
· tunnistaa ja todentaa asiakas
· tunnistaa asiakkaan edustaja ja todentaa edustajan henkilöllisyys
· tunnistaa asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja tarvittaessa todentaa edunsaajan henkilöllisyys
· hankkia tarpeelliset tiedot asiakkaasta, asiakkaan liiketoiminnasta ja perusteet palveluiden käytölle
· säilyttää tuntemistiedot
Yrityksen on siis tunnettava asiakkaansa eli tietää, kenen kanssa asioidaan ja millaista asiakkaan normaali liiketoiminta on. Tarvittaessa asiakkaaseen pitää kohdistaa tehostetun tuntemisen toimia. Asiakkaan tuntemiseen liittyy myös velvollisuus varmistaa, ettei liiketoimeen liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä. Tiedot on pidettävä ajantasaisina ja olennaisina.
Selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus
Velvollisuuksiin kuuluu myös keskeisesti se, että asiakas on tunnettava läpi asiakkuuden ja sitä on seurattava asiakassuhteen koko keston ajan. Asiakkaan toimintaa on seurattava, jotta pystytään havaitsemaan mahdolliset epäilyttävät liiketoimet. Jos asiakkaan kohdalla huomataan poikkeava liiketoimi, tulee selvittää tarkemmin sen perusteita ja tarkoitusta, esimerkiksi pyytää selvitys varojen alkuperästä.
Mikäli liiketoimi vaikuttaa vielä selvitysten jälkeenkin epäilyttävältä, tulee tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Sisäinen ohjeistus ja henkilöstön koulutus
Ilmoitusvelvollisella on oltava riittävät sisäiset toimintaohjeet ja menettelytavat tunnettujen riskien tehokkaan hallinnan ja riskien vähentämisen varmistamiseksi. Lisäksi tulee huolehtia, että henkilöstö saa riittävän koulutuksen rahanpesulain noudattamisen varmistamiseksi.
Rahanpesulain luomat velvollisuudet ovat monelle toimijalle vielä suhteellisen uusia ja on ymmärrettävää, että ne herättävät paljon kysymyksiä. Niin Finanssivalvonnan kuin aluehallintoviraston valvonnat ovat osoittaneet, että vaikka paikoin ilmoitusvelvollisten osaaminen on jo hyvällä tasolla, isolla joukolla riittää vielä kehitettävää. Aluehallintovirasto on esimerkiksi muistuttanut valvontahavaintojen yhteydessä, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Tulemme loppuvuoden aikana julkaisemaan ilmoitusvelvollisten keskeisistä osa-alueista yksityiskohtaisemmat artikkelit, joten kannattaa olla kuulolla myös myöhemmin. Sitä ennen suosittelemme ilmoitusvelvollisia yrityksiä pohtimaan, kuinka hyvin oikeastaan ymmärtääkään rahanpesulain mukaiset vaatimukset ja voisiko omaa toimintaa vielä kehittää.
Ongelmia ei tarvitse ratkaista yksin, sillä jatkossa Folks tarjoaa entistä laajemmat palvelut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen saralla. Tutustu tarjontaan ja kysy lisää:
Inka Kärkkäinen
Counsel inka.karkkainen@legalfolks.fi
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.