Päivitetty: 7.6.2023
..jälleen.
Valvonnassa läpikäydyistä riskiarvioista vain murto-osa hyviä
Aluehallintovirasto julkaisi toukokuussa yhteenvedon vuonna 2022 toteutetuista rahanpesulain mukaisista valvonnoista, joita ilmoitusvelvollisille toteutettiin. Viime vuonna aluehallintovirasto valvoi erityisesti riskiarvioita ja teki myös laajempia tarkastuksia pienelle määrälle ilmoitusvelvollisia. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, miten ilmoitusvelvollinen on toiminnassaan noudattanut rahanpesulakia ja tarkastuksissa perehdytäänkin yrityksen toimintatapoihin laajasti.
Havaintojen sisältö oli jatkumoa aikaisempien vuosien tuloksille. Aluehallintovirasto pyysi nähtäväkseen yhteensä yli 175 riskiarviota eri aloilta, kuten kirjanpitäjiltä sekä rahoituspalveluiden ja yrityspalveluiden tarjoajilta. Valtaosa riskiarvioista arvioitiin puutteellisesti, sillä ne olivat luonteeltaan liian yleisiä tai suppeita ilmoitusvelvollisen toimintaan nähden eikä esitettyjä arvioita ollut useinkaan perusteltu. Aluehallintoviraston mukaan hyviä riskiarvioita oli vain murto-osa riskiarvioiden kokonaismäärään nähden.
Aiempina vuosina aluehallintovirasto on tiedottanut valvontojen paljastaneet puutteita riskiarvioiden laadinnassa ja keskeisenä havaintona on todettu, että rahanpesulain tarkoitusta tai ennalta estävää luonnetta ei täysin ymmärretä. Vuonna 2021 aluehallintoviraston tilitoimistoihin kohdistuneessa valvonnassa ainoastaan 6% oli erityisen hyvin laadittuja ja 86 % ei täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia. Aluehallintovirasto täsmensi samalla, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Yleisesti voidaan siis todeta, että rahanpesun riskiarvioiden tilanne ei ole vuosien varrella merkittävästi parantunut ja tämä on huolestuttavaa. Todennäköisesti se kertoo myös monen ilmoitusvelvollisen osalta välinpitämättömästä asenteesta rahanpesulain asettamia velvollisuuksia kohtaan.
Riskiarvion tarkoitus ilmoitusvelvolliselle
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen tulee laatia riskiarvio ja riskiarvion tarkoituksena on:
yksilöidä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit toimialoilla;
tukea ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja voimavarojen kohdentamista;
tukea eri toimialojen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevien yhdenmukaisten toimintatapojen laadintaa;
antaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille ja ilmoitusvelvollisille tietoa riskiarvion laatimisen tueksi;
kuvata rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan rakenteita ja yleisiä toimenpiteitä, henkilötyövuosia sekä valtion ja muun julkisen talouden rahoitusta.
Aluehallintoviraston mukaan riskiarvion tarkoituksena on, että ilmoitusvelvollinen ymmärtää ja arvio, miten yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita voitaisiin käyttää hyväksi rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Ilmoitusvelvollisen tulee myös arvioida, miten toimija voi itse vähentää riskiään joutua näiden toimien välikädeksi. Kun omaan toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, pystyy ilmoitusvelvollinen luomaan omaan toimintaansa riittävät menettelyt, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan havaita ja estää.
Kannustankin jokaisen pohtimaan, mikä tilanne on omassa yrityksessä ja oman riskiarvion lainmukaisuutta. Riittävän riskiarvion laatiminen ilman kokemusta on työlästä ja taustaselvityksineen vie resursseja. Toistaiseksi en ole nähnyt ilmoitusvelvollisen itse laatimaa riskiarviota, joka olisi riittävä ja täyttäisi yllä mainitut tavoitteet. Ammattilaisen käyttäminen onkin usein resurssitehokas vaihtoehto ja tuo mielenrauhaa yrityksen toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkastukset johtivat sanktioharkintaan
Aluehallintovirasto kertoo tehneensä vuoden 2022 aikana yhteensä 14 rahanpesulain mukaista tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat eri toimialoihin, kuten välitysliikkeisiin, tilitoimistoihin ja valuutanvaihtoliikkeisiin. Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirasto totesi, että rahanpesulakia koskeva yleinen tietoisuus on lisääntynyt ilmoitusvelvollisten keskuudessa, mutta lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Tarkastuksista kuusi siirrettiin sanktioharkintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Tarkastuskertomusten mukaan kyseisissä yrityksissä on pääasiasiallisesti ollut laadittuna riskiarviot ja yrityksen sisäisiä menettelytapoja lain noudattamiseksi, mutta toteutus on ollut puutteellista. Toimijat ovat pääasiallisesti isoja ilmoitusvelvollisia. Tyypillisesti puutteet koskivat riskiarvioita ja asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Puutteita havaittiin esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamisessa ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämisessä. Nämä ovat asiakkaan tuntemisen osa-alueella keskisiä velvoitteita, jotka täyttämällä voidaan varmistua siitä, kenen kanssa asioidaan ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Aluehallintoviraston mukaan tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin.
Mainittujen kuuden ilmoitusvelvollisen osalta aluehallintovirasto harkitsee, määrätäänkö toimijalle rikemaksu, seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Tähän asti aluehallintovirasto on pääasiallisesti tyytynyt pehmeään lähestymistapaan selkeidenkin puutteiden osalta eikä sanktioita ole juurikaan määrätty.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, määrätäänkö ensimmäistä kertaa sanktioita laajemmalle joukolle ja toisaalta, minkälaisia sanktiot tulevat olemaan.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7.6.2023
Kuten olemme aiemmin artikkeleissamme kertoneet, rahanpesulain muutoshanke on ollut käynnissä jo pidempään. Muutoksien odotettiin astuvan voimaan jo keväällä 2022, mutta käsittely on viivästynyt merkittävästi.
Vihdoin asian käsittely on edennyt ja tammikuussa hallitus esitti eduskunnalle aiempaan hallituksen esitykseen välttämättömiä muutoksia ja täydennyksiä. Tulevat muutokset koskevat etenkin pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista ja hallinnollisia seuraamuksia. Jo aiemmin on kerrottu, että muutosten tavoitteena on selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista, joten muutosten voidaan ajatella olevan äärimmäisen tervetulleita aikoina, jolloin pakotteita on asetettu EU-tasolla ennennäkemätön määrä. Pakotteista voit lukea lisää edellisestä artikkelistamme.
Keskeiset muutokset
Hallitus esitteli eduskunnalle tammikuussa 2022 esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä finanssivalvonnasta annetun lain muutoksesta. Lain oli alun perin tarkoitus astua voimaan 1.4.2022 ja joiltain osin 1.4.2023.
Lakimuutoksen taustalla on kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.
Osa muutoksista on terminologisia, mutta osittaisuudistus pitää sisällään myös keskeisiä kokonaisuuksia. Epäilyttävälle liiketoiminnalle ollaan luomassa tarkempi määritelmä, asiakkaan tuntemiseen on tulossa muutoksia muun muassa PEP-statuksen omaavien henkilöiden osalta ja lisäksi pakotteita tulisi ottaa jatkossa laajemmin huomioon osana asiakkaan tuntemisen prosessia.
Uudet velvoitteet varmistavat varojen jäädyttämistä
Asiakkaan tuntemiseen liittyviä velvoitteita ollaan muuttamassa ja jatkossa ilmoitusvelvollisen olisi varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksessä mainittujen tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisen olisi aina asiakassuhdetta perustettaessa ja asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa sekä muutamassa muussa erikseen määritellyssä tilanteessa varmistuttava siitä, onko kyseinen asiakas varojen jäädyttämisen kohteena. Mikäli ilmoitusvelvollinen havaitsisi asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa asiakkaan olevan varojen jäädyttämisen kohteena, asiakassuhteeseen tulee soveltaa lain säännöksiä. Lisäksi ilmoitusvelvollisen tulee näissä tilanteissa toimittaa tarvittavat tiedot ulosottomiehelle, joka on asiassa toimeenpaneva viranomainen.
Valvojille tulisi lisäksi toimivalta valvoa ilmoitusvelvollisten pakotesääntelyn noudattamista ja mahdollisuus määrätä hallinnollisia seuraamuksia, mikäli ilmoitusvelvollisen menettelyissä havaitaan puutteita.
Terminologisia muutoksia ja muita lisäyksiä
Lisäksi rahanpesulakiin esitetään pienempiä muutoksia. Voimassa olevassa rahanpesulaissa esiintyy useita epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa tarkoittavia käsitteitä, joista osa on synonyymeja keskenään, mutta joita käytetään laissa keskenään ristiriitaisissa merkityksissä. Ehdotuksessa epäilyttävällä liiketoimella tarkoitetaan asiakkaan epätavallisia liiketoimia, joiden tosiasiallista tarkoitusta tai tavoitetta ilmoitusvelvollinen ei ole kyennyt selvittämään, sekä asiakkaan liiketoimia, jotka selvityksen jälkeen vaikuttavat epätavallisilta ilman asianmukaista perustetta.
Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään tuntemisvelvoitteisiin poikkeusta, joka koskisi yleisen edunvalvojan henkilöllisyyden todentamista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Muutoksia tulisi myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään ja heihin liittyvään tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen.
Ajankuvasta kertoo lisäksi se, että valvojille ehdotetaan oikeutta tehdä virtuaalisia tarkastuksia. Rikemaksun alaraja halutaan 1000 euroon, jotta jatkossa rikkomuksiin voi puuttua entistä matalammalla kynnyksellä.
Mielenkiintoinen lisäys olisi myös ilmoitusvelvollisten oikeus käsitellä yleisesti saatavilla olevaa asiakkaaseensa tai asiakkaan tosiasialliseen edunsaajaan kohdistuvaa rikostuomiota tai rikosta koskevaa tietoa (tieto säilytettävä erillään asiakasrekisteristä). Näiltä osin tärkeää olisi käyttää vain luotettavia lähteitä.
Rahanpesulain muutosten voimaansaattamisen aikataulu
Muutosten voimaansaattamisen aikataulu on edelleen avoin. Tammikuussa hallituksen esityksen täydennyksen yhteydessä ilmoitettiin, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2023 ja muutamilta osin vasta 1.3.2024.
Tällä hetkellä muutosehdotus on edelleen valmistavassa keskustelussa, joten jatkamme edelleen asian seurantaa. Muutoksien voidaan katsoa olevan kuitenkin merkittäviä jokaisen ilmoitusvelvollisen näkökulmasta, joten niiden aiheuttamiin kehitystarpeisiin tulisi varautua mahdollisimman nopeasti.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli pakotteisiin tai rahanpesun estämiseen liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
- Inka Kärkkäinen
- 31.1.2023
Päivitetty: 7.6.2023
Helmikuun lopussa tulee täyteen vuosi Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Sota on tarkoittanut ennennäkemättömän laajoja pakotteita, joita on kohdistettu niin Venäjään ja Valko-Venäjään laajasti valtiona sektoreittain, mutta myös merkittäviin henkilöihin. Olemme käsitelleet pakotteita aiemmin artikkelissamme Pakotteet - mitä ne ovat ja mitä haasteita yrityksille syntyy.
Pakotteiden kohdentaminen
Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, mutta tämän lisäksi EU:lla on oma pakotepolitiikka. Yrityssektorille heijastuvat myös erityisesti Yhdysvaltojen OFAC-pakotteet sekä Iso-Britannian päätökset.
Laajat pakotteet ja muut niihin rinnastettavat toimet kertovat EU:n yksimielisyydestä ja voimakkaasta tuomiosta Venäjän toimille. Pakotteita on kohdistettu erityisesti rahoitus-, energia- ja liikennesektoreille sekä teknologiavientiin, mutta myös muun muassa ylellisyystuotteiden vientikieltoon ja rauta- ja terästuotteiden tuontikieltoon.
Pakotteita on pyritty kohdistamaan laajasti eri sektoreille ja siitä esimerkkinä eräiden Venäjän valtiollisten mediakanavien toiminnan kieltäminen EU:n alueella disinformaation leviämisen estämiseksi eli haluna on kitkeä Venäjän valtiollinen propaganda maan rajojen ulkopuolella. Suomen ilmatila on suljettu venäläiskoneilta (pl. hätätilanteet), vastapakotteena myös Venäjä on sulkenut suomalaiskoneiden ilmatilan Venäjällä ja tämä näkyy muun muassa Finnairin lentoreittien muutoksissa.
Henkilöpakotteiden osalta pakotelistoilla on niin poliittisia kuin sotilaallisia päätöksentekijöitä, disinformaatiotoimijoita ja taloudellisia vaikuttajia. Lisäksi myös yrityksiä on pakotelistattu, kuten pankkeja ja aseteollisuudessa toimivia yrityksiä.
Pakotepaketteja on tullut EU-tasolla kokonaisuudessaan jo yhdeksän, viimeisin joulukuussa 2022.
Pakotteiden asettaminen ja valvonta
Pakotteita asetetaan osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista. Esimerkiksi EU käyttää pakotteita osana yhdennettyä ja kattavaa politiikkaa. Pakotteiden keskeinen tarkoitus on pyrkimys saada aikaan muutos pakotteiden kohteena olevien tahojen politiikassa tai toiminnassa ja siten edistää pakotteiden asettajien tavoitteita. Ukrainan sodan osalta tavoitteena on näin ollen saada Venäjä lopettamaan laiton ja raaka toiminta.
Pakotteita asetetaan perustellusta syystä ja näin ollen myös niiden valvonta on hyvin tärkeää. Pakotteiden noudattaminen asettaa velvollisuuksia erityisesti toimialoille, joihin pakotteita kohdistuu sekä toimijoille, jotka välittävät rahaliikennettä eteenpäin. Rahanpesulakia ollaan parhaillaan päivittämässä, jolloin pakotteet tulevat entistä vahvemmin osaksi myös ilmoitusvelvollisten asiakkaan tuntemista.
Esimerkiksi finanssialan toimijoiden, kuten pankkien ja vientialan toimijoiden tulee valvoa toimintaansa. Pankkien kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa perusteellisia ja asianmukaisia selvityksiä asiakkaiden maksuliikenteestä sekä valvontaa tukevien järjestelmien ylläpidosta Finanssivalvonnan alaisuudessa. Vientialan toimijoiden tulee osaltaan varmistaa, että he ovat perillä siitä, mitä ja millaisissa tilanteissa tiettyjä tuotteita saa viedä pakotteiden kohteena olevaan valtioon. Lupaviranomaisena heidän osaltaan toimii muassa ulkoministeriö ja puolustusministeriö, Tullin toteuttaessa valvontaa rajapinnassa. Lain mukaan pakotteiden mukaisen varojen jäädyttämisen panee täytäntöön ulkoministeriön hakemuksesta ulosottomies eli myös ulosottoviraston rooli on merkittävä.
Pakotteiden rikkominen - seuraako sanktioita?
Ennennäkemättömiä pakotteita on takana pian vuosi ja lisäkeinoja pohditaan jatkuvasti. Samalla käydään julkista keskustelua siitä, ovatko asetetut pakotteet tehokkaita ja seuraako niiden rikkomisesta sanktioita.
Globaalissa mittakaavassa moni on saattanut huomata otsikoita venäläisten oligarkkien loistojahtien takavarikoista, joka on yksi esimerkki pakotteiden täytäntöönpanosta. Sodan kannalta keskeisessä valossa on esimerkiksi mahdollinen tieto Venäjän ammusvarastoiden loppumisesta - mikäli valtio ei saa ammuksia tai tuotantomateriaalia ulkomailta, pakotteet ovat selkeästi toimineet.
Pakotteiden pitkittyessä niitä pyritään niin kiertämään kuin rikkomaankin.
Parhaillaan poliisi tutkii tapausta, jossa suomalais-venäläistä henkilöä epäillään törkeästä säännöstelyrikoksesta. Tapauksessa henkilön epäillään avustaneen pakotelainsäädännön kiertämisessä kiinteistöverojen maksujen muodossa pakotelistattua henkilöä. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten tapaus etenee.
Kyseessä ei ole kuitenkaan ensimmäinen pakotteiden rikkomiseen liittyvä rikosepäily, sillä käräjäoikeus on myös jo antanut tuomioita. Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut kaksi miestä ehdolliseen vankeuteen EU:n määräämien pakotteiden rikkomisesta.
Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiot, tullin takavarikot ja ulosoton jäädytyspäätökset
Kymenlaakson käräjäoikeus on toistaiseksi tuominnut ainakin kaksi henkilöä sääntelyrikoksista. Toisessa tapauksessa venäläismies tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, kun oikeus totesi hänen rikkoneen EU:n määräämiä pakotteita. Hän oli jäänyt kiinni Nuijamaan rajanylityspaikalla pienen käteismäärän, kalliin älykellon ja kahden golfmailan kera. Tutkinnassa kävi ilmi, että henkilö oli vienyt Venäjälle jo aiemmin kaikuluotaimia sekä suuren määrän käteistä rahaa. Käräjäoikeuden mukaan golfmailat ja älykellot olivat ylellisyystuotteita, joiden viemisen EU-pakotteet kieltävät. Ylellisyystuotteiksi katsotaan pääsääntöisesti yli 300 euron arvoiset tavarat, mutta elektroniikan osalta sallitaan yksittäiset käyttöön tarkoitetut poikkeukset. Lisäksi kaikuluotaimet ja käteisen vienti Venäjälle rikkoivat pakotteita.
Toisessa tapauksessa valkovenäläinen henkilö oli kuljettamassa Venäjälle ilmajäähdytteisiä kondensaattoreita ja sai neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomen Tulli on analysoinut noin 20 000 tavarakuljetusta Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Ukrainan sodan aikana. Esitutkintaan on päätynyt lähes 200 tapausta, joissa epäillään, että Suomesta on kuljetettu tai yritetty kuljettaa Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita tai käteistä rahaa.
Ulosottolaitoksen viimeisimmän tiedotteen mukaan väliaikaistoimia ja takavarikkoja oli voimassa yhteensä 160 kappaletta ja jäädytetyn omaisuuden arvo oli noin 186 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanotoimia on kohdistettu laajasti muun muassa käteiseen rahaan, tilivaroihin, yhtiöosuuksiin, kiinteistöihin ja erilaisiin kulkuneuvoihin.
Kaikki tämä osoittaa, että viranomaiset pyrkivät puuttumaan pakotteiden rikkomiseen mahdollisimman tehokkaasti.
Pakotteiden tulevaisuus - helpotuksia tuskin luvassa
Ikävä kyllä Ukrainan sota ei osoita laantumistaan eli pakotteiden voidaan ennustaa vain kiristyvän jatkossakin. EU:ssa on edelleenkin valmius pakotteiden laajentamiseen, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta.
Kotimaisesta näkökulmasta mainittu käynnissä oleva rahanpesulain muutosprosessi on tehostamassa pakotteiden noudattamista. Jatkossa ilmoitusvelvollisen on varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksessä mainittujen tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja. Pidempään käynnissä olevaa valmistelutyötä täydennettiin tammikuussa uudella hallituksen esityksellä, jonka tavoitteena on selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista koskevaa säännöstä siten, että se olisi tarkkarajaisempi ja täsmällisempi sekä ilmoitusvelvollisten velvoitteiden että valvojien toimivaltuuksien osalta. Lakimuutosten olisi tarkoitus astua voimaan 1.3.2023, lähes vuoden viivästymisen jälkeen.
Ota yhteyttä, mikäli pakotteisiin tai rahanpesun estämiseen liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.