Aluehallintovirastolta on odotettu jo pidempään kiristyvää otetta rahanpesulain noudattamisen valvonnassa. Aluehallintovirasto on toistuvasti kertonut valvontahavaintojensa pohjalta, että esimerkiksi riskiarviot ovat laajalti puutteellisia, eikä niiden tarkoitusta täysin ymmärretä ilmoitusvelvollisten keskuudessa.
Vuonna 2022 toteutetut tarkastukset rahanpesulain noudattamisesta
Tähän asti ilmoitusvelvolliset ovat selvinneet nuhteluilla, mutta nyt suunta alkaa muuttua. Aluehallintovirasto kertoi keväällä vuoden 2022 tarkastuksista, joita tehtiin rahanpesulain noudattamiseen liittyen yhteensä neljäntoista ilmoitusvelvollisen osalta. Tarkastuksia tehtiin valtakunnallisesti eri toimialoille, kuten tilitoimistoihin ja välitysliikkeisiin. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto arvioi rahanpesulakia koskevan yleisen tietoisuuden lisääntyneen ilmoitusvelvollisten keskuudessa. Lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Näistä neljästätoista tarkastuksesta kuusi johti sanktiohankintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Aluehallintoviraston mukaan tyypilliset puutteet koskivat yritysten riskiarvioita sekä asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Asiakkaan tuntemista koskevat puutteet koskivat esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamista tai tosiasiallisten edunsaajien selvittämistä.
Aluehallintovirasto on korostanut viimeisimmissä ulostuloissaan sitä, että tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yritys olisi huolehtinut lain velvollisuuksista pääasiallisesti riskiarvion ja järjestelmien muodossa, sanktioita voi seurata yksittäisiin asiakkaisiin kohdistuvista puutteellisista käsittelytavoista.
Rikemaksu asianajotoimiston toimitusjohtajalle
Ensimmäinen aluehallintoviraston sanktiomääräyksistä kohdistettiin asianajotoimiston toimitusjohtajalle henkilökohtaisesti toimitusjohtajan aseman perusteella. Voit lukea lisää tästä.
Asianajotoimiston riskiarvio arvioitiin puutteelliseksi ja työntekijöiden saama koulutus riittämättömäksi. Seuraamuksessa huomioitiin se, että kyseessä on ollut useampi laiminlyönti, mutta teko ei ollut tahallinen. Siitä johtuen asia ei kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Aluehallintoviraston mukaan asianajotoimiston rahanpesun riskiarviota, joka laaditaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ei ollut päivitetty sen vuonna 2017 toteutuneen laatimisen jälkeen. Riskiarvio ei myöskään kattanut toimiston kansainväliseen toimintaan liittyviä riskejä riittävällä tasolla. Asianajotoimisto oli itse ilmoittanut tarkastuksen yhteydessä, että riskiarvion päivittämiselle ei nähty tarvetta. Riskiarviossa oli yleisellä tasolla kuvattu toimiston toimintaympäristöön, toimeksiantoihin, asiakassuhteisiin sekä terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskitekijöitä Suomen Asianajajaliiton malliasiakirjan pohjalta ja asiakaskäytäntöihin liittyvistä käytännön menettelyistä yrityksen omassa toimeksianto-oppaassa.
Toimisto ei ollut myöskään täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia työntekijöille asetetusta koulutusvelvollisuudesta.
Rikemaksun suuruus oli 5 000 euroa. Aluehallintovirasto ei ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Rikemaksu autoliikkeelle
Aluehallintovirasto määräsi myöhemmin kesällä rikemaksun liike- tai ammattitoimintana tavaroita myyvälle ilmoitusvelvolliselle, joka on ottanut vastaan maksusuorituksena käteistä toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa tietyllä aikavälillä. Kyseinen yritys myy ajoneuvoja. Voit lukea lisää täältä.
Aluehallinnon suorittamassa valvonnassa havaittiin rahanpesulain noudattamiseen liittyviä puutteita riskiarvion laatimisen ja päivittämisen osalta, velvollisuudessa tuntea asiakkaansa ja yksilöidä ja arvioida rahanpesun riskejä, asiakkaan tunnistamisessa ja todentamisessa, epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemisessä sekä tuntemistietojen säilyttämisessä. Laiminlyöntien voidaan näin ollen todeta olleen moninaisia ja laajoja.
Tarkastuksessa kävi ilmi, ettei yritys ollut laatinut rahanpesun riskiarviota lainkaan. Aluehallintoviraston pyytäessä riskiarviota yhtiö oli ensin tyytynyt kuvailemaan sähköpostiviestissään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä olemattomaksi sillä perusteella, että se tekee edullisilla ajoneuvoilla pienimuotoista kauppaa. Aluehallintovirasto antoi ilmoitusvelvolliselle mahdollisuuden täydentää aiempaa vastaustaan sekä toimitti tiedot aluehallintoviraston ohjeisiin rahanpesulain noudattamisesta. Siitäkään huolimatta yritys ei täydentänyt materiaalejaan tai ottanut kantaa riskiarviota koskevaan asiaan.
Yrityksen katsottiin rikkovan rahanpesulain velvoitteita asiakkaan kanssa toteutetussa liiketoimessa, sillä kaupan yhteydessä asiakkaan edustajalta oli hyväksytty vanhentunut passi eikä toisen henkilön puolesta kauppaa hoitaneelta henkilöltä oltu pyydetty valtakirjaa. Näin ollen varsinaisen asiakkaan henkilöllisyyttä ei todennettu eikä myöskään varmistettu edustajan oikeutta toimia asiakkaan puolesta. Autokauppa oli maksettu käteisellä, mutta asiakkaalta ei ollut dokumentoitu kirjallista varojen alkuperäselvitystä eikä kiinnitetty huomiota siihen, että käteiskauppa sen suuruus huomioiden on tavanomaisesta poikkeavaa, jolloin asiakassuhteeseen tulisi kiinnittää erityistä huolellisuutta. Kokonaisuus huomioiden yrityksen olisi tullut tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta. Lisäksi yrityksellä on ollut puutteita asiakkaan tuntemistietojen keräämisen ja säilyttämisen osalta.
Rikemaksun suuruus oli 12 000 euroa eikä aluehallintovirasto ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Johtopäätöksiä rikemaksuista
Aluehallintoviraston määräämät rikemaksut antavat osviittaa siitä, miten viranomainen tulee jatkossa suhtautumaan puutteisiin.
Ensimmäisessä tapauksessa rikemaksu oli euromääräisesti pieni huomioiden yrityksen yli 24 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto, mutta mielenkiintoista rikemaksun määrääminen henkilökohtaisesti yrityksen toimitusjohtajalle. Tämä korostaa sitä, että ilmoitusvelvollisen yrityksen johdon tulee suhtautua rahanpesulain asettamiin velvollisuuksiin vakavasti. Lisäksi toinen keskeinen huomio on se, että valmiit riskiarviopohjat eivät ole oikotie onneen ja ilmoitusvelvollisen työkalupakkina toimivaan riskiarvioon tulee paneutua yrityskohtaisesti. Tärkeää on myös päivittää riskiarviota ja näin ollen huolehtia sen ajantasaisuudesta. Aluehallintovirasto kommentoi lisäksi yrityksen sisäisiä ohjeistuksia ja henkilöstön koulutusta - näistä on jokaisen ilmoitusvelvollisen erittäin tärkeää huolehtia.
Toisessa tapauksessa rikemaksu oli suhteellisesti merkittävämpi, sillä kyseisen yrityksen liikevaihto on viime vuosina ollut puolen miljoonan molemmilla puolilla. Tarkastushavainnot olivat vakavammat ja rahanpesulain velvollisuuksiin suhtauduttiin yrityksen toimesta väheksyvästi. Tämä ratkaisu osoittaa, että jokaisella yksittäiselläkin asiakaskohtaamisella on merkitys yrityksen toimintaa arvioitaessa, Jokaiseen asiakkuuteen tulee suhtautua rahanpesulain vaatimusten mukaisesti.
Mitä seuraavaksi?
Aluehallintovirastolla on edelleen sanktioharkinnassa vuoden 2022 tarkastuksia, yllä mainitut tapaukset havaittiin jo vuonna 2021. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin johtopäätöksiin aluehallintovirasto päätyy tuoreimpien tapausten osalta.
Muutama päivä ennen tämän kirjoituksen laatimista aluehallintovirasto tiedotti omalla sosiaalisen median tilillään Twitterissä, että veroneuvojien valvontakampanjassa riskiarvioiden laadinnassa havaittiin puutteita. Riskiarvioita koskevat puutteet ovat yleisiä joka alalla.
Nyt aluehallintovirasto on näyttänyt suhtautuvansa yhä tiukemmin puutteisiin ja tämä osoittaa jokaiselle ilmoitusvelvolliselle, että viimeistään nyt on aika toimia. Esimeriksi riskiarvion laatimisessa tulee ottaa huomioon laajasti eri lähteitä ja se tulee laatia yrityksen liiketoiminta, koko ja luonne huomioiden. Lisäksi yhtiöllä tulee olla asianmukainen sisäinen ohjeistus ja henkilöstön koulutuksesta tulee huolehtia. Näiden laatimisessa kannattaa ehdottomasti käyttää ammattilaista, joka on perehtynyt rahanpesun estämisen osa-alueelle. Kuten annetuista rikemaksuista voimme havainnoida, asia ei ole selkeä ja helppo edes juridiikan ammattilaisille.
Me Folksilla autamme mielellämme rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamisessa.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
..jälleen.
Valvonnassa läpikäydyistä riskiarvioista vain murto-osa hyviä
Aluehallintovirasto julkaisi toukokuussa yhteenvedon vuonna 2022 toteutetuista rahanpesulain mukaisista valvonnoista, joita ilmoitusvelvollisille toteutettiin. Viime vuonna aluehallintovirasto valvoi erityisesti riskiarvioita ja teki myös laajempia tarkastuksia pienelle määrälle ilmoitusvelvollisia. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, miten ilmoitusvelvollinen on toiminnassaan noudattanut rahanpesulakia ja tarkastuksissa perehdytäänkin yrityksen toimintatapoihin laajasti.
Havaintojen sisältö oli jatkumoa aikaisempien vuosien tuloksille. Aluehallintovirasto pyysi nähtäväkseen yhteensä yli 175 riskiarviota eri aloilta, kuten kirjanpitäjiltä sekä rahoituspalveluiden ja yrityspalveluiden tarjoajilta. Valtaosa riskiarvioista arvioitiin puutteellisesti, sillä ne olivat luonteeltaan liian yleisiä tai suppeita ilmoitusvelvollisen toimintaan nähden eikä esitettyjä arvioita ollut useinkaan perusteltu. Aluehallintoviraston mukaan hyviä riskiarvioita oli vain murto-osa riskiarvioiden kokonaismäärään nähden.
Aiempina vuosina aluehallintovirasto on tiedottanut valvontojen paljastaneet puutteita riskiarvioiden laadinnassa ja keskeisenä havaintona on todettu, että rahanpesulain tarkoitusta tai ennalta estävää luonnetta ei täysin ymmärretä. Vuonna 2021 aluehallintoviraston tilitoimistoihin kohdistuneessa valvonnassa ainoastaan 6% oli erityisen hyvin laadittuja ja 86 % ei täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia. Aluehallintovirasto täsmensi samalla, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Yleisesti voidaan siis todeta, että rahanpesun riskiarvioiden tilanne ei ole vuosien varrella merkittävästi parantunut ja tämä on huolestuttavaa. Todennäköisesti se kertoo myös monen ilmoitusvelvollisen osalta välinpitämättömästä asenteesta rahanpesulain asettamia velvollisuuksia kohtaan.
Riskiarvion tarkoitus ilmoitusvelvolliselle
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen tulee laatia riskiarvio ja riskiarvion tarkoituksena on:
yksilöidä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit toimialoilla;
tukea ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja voimavarojen kohdentamista;
tukea eri toimialojen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevien yhdenmukaisten toimintatapojen laadintaa;
antaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille ja ilmoitusvelvollisille tietoa riskiarvion laatimisen tueksi;
kuvata rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan rakenteita ja yleisiä toimenpiteitä, henkilötyövuosia sekä valtion ja muun julkisen talouden rahoitusta.
Aluehallintoviraston mukaan riskiarvion tarkoituksena on, että ilmoitusvelvollinen ymmärtää ja arvio, miten yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita voitaisiin käyttää hyväksi rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Ilmoitusvelvollisen tulee myös arvioida, miten toimija voi itse vähentää riskiään joutua näiden toimien välikädeksi. Kun omaan toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, pystyy ilmoitusvelvollinen luomaan omaan toimintaansa riittävät menettelyt, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan havaita ja estää.
Kannustankin jokaisen pohtimaan, mikä tilanne on omassa yrityksessä ja oman riskiarvion lainmukaisuutta. Riittävän riskiarvion laatiminen ilman kokemusta on työlästä ja taustaselvityksineen vie resursseja. Toistaiseksi en ole nähnyt ilmoitusvelvollisen itse laatimaa riskiarviota, joka olisi riittävä ja täyttäisi yllä mainitut tavoitteet. Ammattilaisen käyttäminen onkin usein resurssitehokas vaihtoehto ja tuo mielenrauhaa yrityksen toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkastukset johtivat sanktioharkintaan
Aluehallintovirasto kertoo tehneensä vuoden 2022 aikana yhteensä 14 rahanpesulain mukaista tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat eri toimialoihin, kuten välitysliikkeisiin, tilitoimistoihin ja valuutanvaihtoliikkeisiin. Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirasto totesi, että rahanpesulakia koskeva yleinen tietoisuus on lisääntynyt ilmoitusvelvollisten keskuudessa, mutta lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Tarkastuksista kuusi siirrettiin sanktioharkintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Tarkastuskertomusten mukaan kyseisissä yrityksissä on pääasiasiallisesti ollut laadittuna riskiarviot ja yrityksen sisäisiä menettelytapoja lain noudattamiseksi, mutta toteutus on ollut puutteellista. Toimijat ovat pääasiallisesti isoja ilmoitusvelvollisia. Tyypillisesti puutteet koskivat riskiarvioita ja asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Puutteita havaittiin esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamisessa ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämisessä. Nämä ovat asiakkaan tuntemisen osa-alueella keskisiä velvoitteita, jotka täyttämällä voidaan varmistua siitä, kenen kanssa asioidaan ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Aluehallintoviraston mukaan tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin.
Mainittujen kuuden ilmoitusvelvollisen osalta aluehallintovirasto harkitsee, määrätäänkö toimijalle rikemaksu, seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Tähän asti aluehallintovirasto on pääasiallisesti tyytynyt pehmeään lähestymistapaan selkeidenkin puutteiden osalta eikä sanktioita ole juurikaan määrätty.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, määrätäänkö ensimmäistä kertaa sanktioita laajemmalle joukolle ja toisaalta, minkälaisia sanktiot tulevat olemaan.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Kuten olemme aiemmin artikkeleissamme kertoneet, rahanpesulain muutoshanke on ollut käynnissä jo pidempään. Muutoksien odotettiin astuvan voimaan jo keväällä 2022, mutta käsittely on viivästynyt merkittävästi.
Vihdoin asian käsittely on edennyt ja tammikuussa hallitus esitti eduskunnalle aiempaan hallituksen esitykseen välttämättömiä muutoksia ja täydennyksiä. Tulevat muutokset koskevat etenkin pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista ja hallinnollisia seuraamuksia. Jo aiemmin on kerrottu, että muutosten tavoitteena on selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista, joten muutosten voidaan ajatella olevan äärimmäisen tervetulleita aikoina, jolloin pakotteita on asetettu EU-tasolla ennennäkemätön määrä. Pakotteista voit lukea lisää edellisestä artikkelistamme.
Keskeiset muutokset
Hallitus esitteli eduskunnalle tammikuussa 2022 esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä finanssivalvonnasta annetun lain muutoksesta. Lain oli alun perin tarkoitus astua voimaan 1.4.2022 ja joiltain osin 1.4.2023.
Lakimuutoksen taustalla on kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.
Osa muutoksista on terminologisia, mutta osittaisuudistus pitää sisällään myös keskeisiä kokonaisuuksia. Epäilyttävälle liiketoiminnalle ollaan luomassa tarkempi määritelmä, asiakkaan tuntemiseen on tulossa muutoksia muun muassa PEP-statuksen omaavien henkilöiden osalta ja lisäksi pakotteita tulisi ottaa jatkossa laajemmin huomioon osana asiakkaan tuntemisen prosessia.
Uudet velvoitteet varmistavat varojen jäädyttämistä
Asiakkaan tuntemiseen liittyviä velvoitteita ollaan muuttamassa ja jatkossa ilmoitusvelvollisen olisi varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksessä mainittujen tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisen olisi aina asiakassuhdetta perustettaessa ja asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa sekä muutamassa muussa erikseen määritellyssä tilanteessa varmistuttava siitä, onko kyseinen asiakas varojen jäädyttämisen kohteena. Mikäli ilmoitusvelvollinen havaitsisi asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa asiakkaan olevan varojen jäädyttämisen kohteena, asiakassuhteeseen tulee soveltaa lain säännöksiä. Lisäksi ilmoitusvelvollisen tulee näissä tilanteissa toimittaa tarvittavat tiedot ulosottomiehelle, joka on asiassa toimeenpaneva viranomainen.
Valvojille tulisi lisäksi toimivalta valvoa ilmoitusvelvollisten pakotesääntelyn noudattamista ja mahdollisuus määrätä hallinnollisia seuraamuksia, mikäli ilmoitusvelvollisen menettelyissä havaitaan puutteita.
Terminologisia muutoksia ja muita lisäyksiä
Lisäksi rahanpesulakiin esitetään pienempiä muutoksia. Voimassa olevassa rahanpesulaissa esiintyy useita epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa tarkoittavia käsitteitä, joista osa on synonyymeja keskenään, mutta joita käytetään laissa keskenään ristiriitaisissa merkityksissä. Ehdotuksessa epäilyttävällä liiketoimella tarkoitetaan asiakkaan epätavallisia liiketoimia, joiden tosiasiallista tarkoitusta tai tavoitetta ilmoitusvelvollinen ei ole kyennyt selvittämään, sekä asiakkaan liiketoimia, jotka selvityksen jälkeen vaikuttavat epätavallisilta ilman asianmukaista perustetta.
Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään tuntemisvelvoitteisiin poikkeusta, joka koskisi yleisen edunvalvojan henkilöllisyyden todentamista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Muutoksia tulisi myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään ja heihin liittyvään tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen.
Ajankuvasta kertoo lisäksi se, että valvojille ehdotetaan oikeutta tehdä virtuaalisia tarkastuksia. Rikemaksun alaraja halutaan 1000 euroon, jotta jatkossa rikkomuksiin voi puuttua entistä matalammalla kynnyksellä.
Mielenkiintoinen lisäys olisi myös ilmoitusvelvollisten oikeus käsitellä yleisesti saatavilla olevaa asiakkaaseensa tai asiakkaan tosiasialliseen edunsaajaan kohdistuvaa rikostuomiota tai rikosta koskevaa tietoa (tieto säilytettävä erillään asiakasrekisteristä). Näiltä osin tärkeää olisi käyttää vain luotettavia lähteitä.
Rahanpesulain muutosten voimaansaattamisen aikataulu
Muutosten voimaansaattamisen aikataulu on edelleen avoin. Tammikuussa hallituksen esityksen täydennyksen yhteydessä ilmoitettiin, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2023 ja muutamilta osin vasta 1.3.2024.
Tällä hetkellä muutosehdotus on edelleen valmistavassa keskustelussa, joten jatkamme edelleen asian seurantaa. Muutoksien voidaan katsoa olevan kuitenkin merkittäviä jokaisen ilmoitusvelvollisen näkökulmasta, joten niiden aiheuttamiin kehitystarpeisiin tulisi varautua mahdollisimman nopeasti.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli pakotteisiin tai rahanpesun estämiseen liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.