Viestintätoimisto Kaiku haastatteli toimitusjohtajaamme Anttia tekoälyn käyttöön liittyvistä juridisista haasteista.
Tekoälyn käyttö läpi toimialojen yleistyy kiihtyvällä tahdilla. Tekoälyn turvallinen käyttö edellyttää, että tekoälyyn liittyvät juridiset riskit tunnistetaan. Antti muistuttaa, että tekoälyn käytön yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota muun muassa tekijänoikeuksiin ja liikesalaisuuksien suojaan.
Lue Antin vinkit tekoälyn käyttämiseen Viestintätoimisto Kauin sivuilta ladattavasta kehotemuotoiluoppaasta. Antin haastattelu on luettavista sivulla 32 alkaen.
Päivitetty: 27. kesäk. 2024
Yleiskatsaus ChatGPT:n toimintaan
Vuoden 2022 lopulla avattiin yleisölle suurta huomiota herättänyt sovellus, OpenAI:n kehittämä ChatGPT. Moni on sitä jo kokeillutkin, kun osa vielä pohtii, mistä on kyse. ChatGPT on tekoälypohjainen sovellus, jonka toiminta perustuu laajaan kielimallinnukseen ja koneoppimiseen. Se on opetettu ymmärtämään ja tuottamaan luonnollista kieltä monista eri aihealueista.
ChatGPT toimii siten, että käyttäjän syötettyä kysymyksen tai muun ohjeen sovellukselle, se laatii aiemmin oppimansa pohjalta vastauksen. Käyttäjä voi tämän jälkeen esittää uusia kysymyksiä tai pyytää muokkaamaan tuotosta paremmin tarkoituksiinsa soveltuvaksi, sillä sovellus muistaa keskustelun aiemmat viestit. ChatGPT:tä voi hyödyntää lukuisilla eri tavoilla ja mikä parasta, sen perusversio on ilmainen.
Houkuttelevan helppoa. Niin helppoa, ettei monikaan käyttäjä tule ajatelleeksi sovelluksen käyttöön mahdollisesti liittyviä juridisia riskejä. Etenkin tekijänoikeudelliset kysymykset tulee huomioida ChatGPT:n käytön yhteydessä. Suomessa tekijänoikeuksia säätelee tekijänoikeuslaki. Kuten arvata saattaa, laki ei kuitenkaan kaikilta osin pysy teknologisen kehityksen vauhdissa. Näin ollen moni ChatGPT:n toimintaan liittyvä tekijänoikeudellinen näkökohta jää tulkinnanvaraiseksi ja myöhemmän sääntelyn tai oikeuskäytännön täsmennettäväksi.
Tekijänoikeuksien lisäksi ChatGPT:n käyttöön voi liittyä muun ohella liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojaan liittyviä haasteita. Palaamme näihin tarkemmin tulevissa blogeissamme.
ChatGPT:lle syötettävä sisältö ( input )
Ennen ChatGPT:n luoman sisällön analysoimista on luotava katsaus käyttäjän syöttämään sisältöön. Lähtökohtaisesti käyttäjä omistaa ChatGPT:lle syöttämänsä sisällön, mutta hänen vastuullaan on varmistua lähdemateriaalin käytön sallittavuudesta. ChatGPT ei nimittäin arvioi sovellukseen syötetyn materiaalin tekijänoikeudellista asemaa. Tästä huolehtiminen on käyttäjän vastuulla. Open AI:n käyttöehdoissa täsmennetään, ettei sovellusta ole sallittua käyttää tavalla, jolla loukataan, väärinkäytetään tai rikotaan kenenkään oikeuksia. Loukkaavan materiaalin syöttäminen on myös kiellettyä.
ChatGPT:n luoma sisältö ( output )
Entä onko ChatGPT:n tuottama sisältö suojattu tekijänoikeudella? Kyllä, jos sen voidaan katsoa ilmentävän luovia valintoja, jolloin sitä voidaan pitää itsenäisenä teoksena. ChatGPT ei kuitenkaan itse omista tekijänoikeutta luomaansa sisältöön, sillä tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle (”tekijälle”). Sen sijaan sovelluksen käyttäjä, joka käyttää ChatGPT:tä luovan prosessinsa tukena, voi saada tekijänoikeuden luotuun sisältöön, mikäli se ilmentää käyttäjän luovia valintoja. Milloin tämä kriteeri täyttyy, voi olla hankala arvioida. Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ChatGPT:tä ”kirjoittamaan rakkauslaulun”, pyyntö ei ilmennä käyttäjän luovia valintoja riippumatta siitä, millainen ChatGPT:n tuottamasta runosta tulee.
Käyttöehtojen mukaan käyttäjä omistaa lähtökohtaisesti ChatGPT:n tuottaman sisällön, mutta hänen tulee varmistua siitä, voiko sovelluksen tuottamaa materiaalia käyttää. ChatGPT luo sisältöä muiden aiemmin luoman sisällön pohjalta. Tämän vuoksi on mahdollista, että ChatGPT:n luoman tuotoksen tai jonkin sen osan tekijänoikeuden omistaakin kolmas osapuoli, mikäli tuotos on sama tai riittävän samankaltainen kuin jokin olemassa oleva teos. Tämä voi johtaa haastaviin rajanvetotilanteisiin, kun arvioidaan, mikä on olemassa olevista teoksista inspiroitumista ja mikä tekijänoikeuksien rikkomista. Käyttäjän tuleekin noudattaa varovaisuutta sovelluksen tuotosta käyttäessään, koska OpenAI ei käyttöehtojensa mukaan ota vastuuta ChatGPT:n tuottaman sisällön käytöstä.
Yhteenveto
ChatGPT on äärimmäisen houkutteleva ja nopeasti kehittyvä työkalu, joka tulee epäilemättä vaikuttamaan tietotyöhön ja luovaan työhön. Vauhtisokeudelle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa. Sovellusta käyttäessä on hyvä toimia harkiten ja vastuullisesti. Käyttäjän on suotavaa arvioida huolellisesti syöttämänsä sisällön asianmukaisuus samoin kuin ChatGPT:n tuotoksen käytettävyys. Sovellukseen ei ole sallittua syöttää sen käyttöehtojen tai lainsäädännön vastaista, tai muulla tavoin loukkaavaa materiaalia. Myöskään luottamuksellisia tietoja tai liikesalaisuuksia ei tule syöttää.
ChatGPT:n tuotoksien juridiseen arviointiin vaikuttaa valittu näkökulma. Käyttäjän ja OpenAI:n välillä tekijänoikeuksien kohdistuminen on selkeää – käyttöehtojen mukaan kaikki oikeudet tuotoksiin luovutetaan käyttäjälle. Käyttäjän ja mahdollisten kolmansien osapuolten välillä tekijänoikeuksia on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä koneoppimisluonteesta johtuen ChatGPT:n tuotoksiin voi sisältyä tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä. Viime kädessä vastuu tuotosten käyttämisestä on sovelluksen käyttäjällä.
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Tekijänoikeuslaki uudistumassa
Suomessa on parhaillaan vireillä laaja tekijänoikeuslain uudistus. Muutosesityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. DSM-direktiivi. Direktiivin tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi vastaamaan paremmin uusia käyttötapoja ja -tarpeita sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa. DSM-direktiivin on toistaiseksi saattanut voimaan vain muutama EU:n jäsenmaa, vaikka määräaika päättyi jo kesäkuun 2021 alkupuolella.
Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleen lähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.
Hallituksen esitys tekijänoikeuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Koska esitysluonnos sai lausuntokierroksella lokakuussa 2021 osakseen merkittävää kritiikkiä, se siirrettiin jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelun aikana päätettiin, että uudistuksessa keskitytään DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoon, ja että kansalliset muutostarpeet käsitellään seuraavassa, ns. 2. paketissa. Viimeisin aikatauluarvio hallituksen esityksen esittelylle on viikolle 15.
DSM-direktiivin suurimmat muutokset
DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla.
Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, YouTuben, Facebookin ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.
Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta
Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä:
Teosten käyttö käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi.
Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleen lähettäminen.
Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa.
Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen.
Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus.
Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta.
Mikä muuttuu käytännössä?
Lakimuutoksen ja sen yhteydessä käydyn hyvin laajan keskustelun sekä annetun palautteen perusteella lainsäätäjä on joutunut edelleen jatkovalmistelemaan tulevaa lakiehdotusta huomattavasti. Osin on vielä epäselvää, miten seuraavassa hallituksen esityksessä asiasisältö lopullisesti muodostuu, mutta ainakin seuraavat asiat ovat muuttumassa:
Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Jos lupaa ei myönnetä, niiltä tarvitaan toimia luvattoman verkkoon lataamisen estämiseksi.
Esitys sisältää lehtikustantajan lähioikeuden, jonka tavoitteena on paitsi lehtikustantajien investointien suoja epäreilulta kilpailulta myös luotettavan tiedon vaaliminen ja valeuutisten torjunta.
Esitys sisältää nykyistä lakia tarkemman säännöksen tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Sopimusehto voi koskea esimerkiksi korvausta tai tekijän luovaa panostusta. Säännöksen mukaan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa, tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Kun korvauksista on sovittu kollektiivisesti, ei lähtökohtaisesti ole olemassa tarvetta sellaiselle heikomman sopimusosapuolen suojalle, johon DSM-direktiivi perustuu.
Lisäksi ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Tämän lisäksi ehdotuksen on tarkoitus säätää oikeudenluovutuksen peruuttamisesta, jolloin tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus, jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa eikä teosta tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetä.
Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Lisäksi ehdotus käsittelee teokseen liittyvää suoraa siirtoa ja siihen liittyen sopimuslisenssin merkitystä.
Miten hanke etenee?
Kuten mainittu, hallituksen esitystä odotetaan esiteltäväksi viikolla 15. Lakimuutosta on tähän mennessä valmisteltu esivalmistelun, perusvalmistelun, lausuntomenettelyn ja jatkovalmistelun vaiheissa. Viimeisimpänä on julkaistu Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, jonka mukaan esityksen kannalta keskeisiä vaikutuksia on arvioitu kohderyhmittäin, mutta esitysluonnoksessa tulee vielä tarkentaa ja selkeyttää kohderyhmiin perustuvaa vaikutusten arviointia.
Arviointineuvosto on kritisoinut etenkin esityksen vaikutusten arviointia ja keskeisien kohderyhmien puutteellisuutta. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi arviointineuvoston mukaan antaa suuntaa antava arvio raportointivelvoitteen aiheuttamista sekä toiminta- ja tiedonantovelvollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kustannuksista. Huomioon tulisi ottaa myös PRH:n yhteyteen perustettavan ratkaisumenettelyn vaikutus kyseisen organisaation muihin toimintoihin ja resursseihin.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, miten pian hallituksen esitys esitellään ja minkälaisen vastaanoton se saa erityisesti sen kohderyhmissä.
Kun esitys annetaan eduskunnalle, se etenee eduskunnan täysistuntoon lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn.
Lisätietoja asiasta antaa:
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.