Tasavallan presidentti vahvisti viime viikolla lakimuutokset, joiden mukaisesti työntekijän työajan vakiintuminen vaihtelevan työajan työsopimuksissa vahvistuu ja lisäksi työnantajaa velvoitetaan antamaan jatkossa laajemmin tietoa työntekijälle tämän työehdoista. Lakimuutokset tulevat voimaan jo 1.8.2022.
Lisäksi Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen, joka tulee voimaan 1.1.2023, ja jonka seurauksena työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat ja muutosturvaan tulee muutoksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa yli 55 vuotiaiden irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistymistä.
Vaihtelevan työajan sopimukset – mikä muuttuu?
Vaihtelevan työajan työsopimuksilla tarkoitetaan ns. nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa kiinteän työtuntimäärän sijasta työntekijän kanssa on sovittu työajan vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esimerkiksi 0–37,5 tuntia viikossa).
Jatkossa työnantajilla on aiempaa vahvempi velvollisuus tarkastella työntekijän kanssa sovitun vaihtelevan työajan vastaavuutta todelliseen työvoiman tarpeeseen. Tarkastelu tulee tehdä vähintään 12 kuukauden välein. Ennen lain voimaantuloa sovittujen vaihtelevan työajan työsopimusten osalta tarkastelu tulee tehdä ensimmäistä kertaa 12 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.8.2023 mennessä.
Työnantajan tulee tarjota työntekijälle aiemmin sovitun vähimmäistyöajan nostamista, mikäli tarkastelujakson toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä aiemmin sovittua korkeammaksi. Mikäli esimerkiksi 5–37,5 tunnin vaihtelevan työajan työsopimuksella työskennelleen työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 15–37,5 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työnantajan tulee tarjota työntekijälle vähimmäistyöajan nostamista 10 tunnista 15 tuntiin viikossa.
Mitä tietoa työntekijälle tulee antaa tämän työehdoista?
Työnantajien on jatkossa annettava työntekijöille kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Edellä todettu koskee tilanteita, joissa tiedot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työntekijälle annettavaan kirjalliseen selvitykseen on sisällytettävä tiedot muun muassa työnantajan tarjoamasta koulutuksesta sekä vakuutuslaitoksista, joissa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
Mikäli työnantajalla on lakiin tai sovellettavaan työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus on työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luetaan jatkossa työntekijän työajaksi. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen on tapahduttava työntekijän säännönmukaisten työvuorojen aikana. Työnantajan on myös jatkossa annettava työntekijälle kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työntekijän työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa, tai työsopimuksen kestoa, mikäli määräaikainen tai osa-aikainen työntekijä sitä pyytää.
Lisäksi työnantajan on maksettava vaihtelevalla työajalla työskentelevälle työntekijälle kohtuullinen korvaus, mikäli tämän työvuoro peruuntuu 48 tuntia ennen sen alkua. Edellä todettu koskee tilanteita, joissa tällaista korvausta tai palkkaa ei muutoin maksettaisi lain, sovellettavan työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella. Työnantajien tulee myös ottaa huomioon, että jatkossa laissa määritellään, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää vaihtelevalla työajalla työskentelevän työntekijän suostumusta. Mikäli työnantaja haluaa esimerkiksi teettää työntekijällä työvuoroja sovittujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolella, siihen tarvitaan työntekijän suostumus.
Mitä muutoksia tulee huomioida 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osalta?
Mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Muutos ei vaikuta jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.
Mikäli työnantajalla on lakiin tai sovellettavaan työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus on työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luetaan jatkossa työntekijän työajaksi. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen on tapahduttava työntekijän säännönmukaisten työvuorojen aikana. Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaa enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena on tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa työllistymistä. Lisäksi 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden, jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa, työllistymisvapaita pidennetään siten, että aiempien 5, 10 tai 20 päivän sijasta työllistymisvapaiden pituus on jatkossa 5, 15 tai 25 päivää riippuen työntekijän irtisanomisajan pituudesta. Työnantajan on myös jatkossa annettava työntekijälle kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työntekijän työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa, tai työsopimuksen kestoa, mikäli määräaikainen tai osa-aikainen työntekijä sitä pyytää.
Uusi muutosturva rahoitetaan Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, joka muodostuu työntekijän irtisanovan työnantajan osasta ja yhteisestä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan, ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu peritään, mikäli työntekijä on irtisanottu tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Lakimuutos vahvistaa myös yli 55-vuotiaiden saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennelleiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Edellä todettu koskee niitäkin tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Mikäli työntekijä esittää työnantajalle pyynnön siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä järjestelemään työt niin, että osa-aikatyö olisi mahdollista.
Lisätietoja tulevista lakimuutoksista antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.